Kanta-Häme

Jutta Urpilainen haluaa puolueiden talousohjelmat pöytään

Etukäteistietoa kansalle. Tätä vaatii ex-valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Puolueiden olisi laadittava kiireesti talousohjelmat kevään eduskuntavaaleihin.

– Ohjelmissa pitäisi olla kannanotot tarvittaviin työmarkkinauudistuksiin, rakenteellisiin uudistuksiin sekä sopeutumistoimiin. Näin päästäisiin keskustelemaan ennen vaaleja erilaisista arvovalinnoista, joihin kansalaiset voisivat ottaa kantaa vaaleissa. Ohjelmien olisi hyvä valmistua viimeistään kuukauden päästä, Urpilainen linjaa.

Hän vieroksuu tapaa, jolla poliitikot lupaavat yhtä ja toista seuraavalla hallituskierroksella.

– Tiedämme kaikki, että seuraava hallitus joutuu jatkamaan taloustalkoita. Jos niistä ei puhuta etukäteen, niin kansa ei enää kestä.

Urpilainen on tyytyväinen talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreeseen raporttiin, joka suosittelee julkisen talouden laajaa tervehdyttämisohjelman valmistelua. Hän oli neuvoston alullepanija reilu vuosi sitten.

Viiden professorin työstämässä raportissa selvitetään, miten hallitus on selvinnyt talouspolitiikan hoidosta. Neuvosto ei tee esitystä, vaan antaa suosituksia. Neuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo luonnehtii ryhmäänsä jälkiviisaiksi.

Neuvoston mukaan Suomella on härkävuodet edessä. Se suomii hallitusta liian tiukasta finanssipolitiikasta. Vuonna 2012 ja viime vuoden kehysneuvotteluissa tehdyt päätökset laukeavat tänä vuonna. Neuvosto ei suosittele enää yhtään kiristyksiä tälle ja ensi vuodelle.

Neuvosto myöntää, että lisäsopeutukset ovat välttämättömiä alijäämän kuromiseksi, mutta ne pitää ajoittaa oikein. Jos niitä lisätään tänä ja ensi vuonna, työttömyys pahenee ja kotimainen kysyntä heikkenee entisestään.

Veronkiristyksiä ja menoleikkauksia professoriryhmä suosittelee tehtäväksi vasta vuosina 2017–2018. Uusitalon mukaan tuolloin talous on ennusteiden valossa lähempänä tasapainoa.

Neuvosto ei anna kovin korkeata arvosanaa hallituksen rakennepoliittiselle ohjelmalle. Sen mukaan ohjelman vaikutukset kestävyysvajeeseen ovat vielä epävarmoja.

Myönteistä on se, että rakenteellinen työttömyys ei ole kasvanut niin kovaa vauhtia kuin on uumoiltu.

Jos neuvosto antoi satikutia hallitukselle, niin sitä satoi myös takaisin Urpilaiselta.

Urpilaisen mukaan raportissa ei ole muistettu hallituksen kasvupaketin vaikutuksia. Ara-rakentamisen lisääminen, valtion sijoitus telakkateollisuuteen, investoinnit Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja valtion erityisrahastolaitosten pääomitukset puuttuvat kokoaan. Hän pettyi myös siihen, että ryhmä keskittyi rakennepolitiikassa vain eläkepakettiin ja kuntien ohjausjärjestelmän tarkasteluun.

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ei niellyt neuvoston suositusta siitä, että seuraavat vyönkiristykset pitäisi jättää kolmen neljän vuoden päähän.

– Seuraavan hallituksen uskottavuuden kannalta on järkevää, että päätökset tehdään etupainotteisesti.

Korkmania ihmetyttää, ettei laajassa raportissa mainita kertaakaan kilpailukykyä. Liioin siinä ei tarjota ratkaisumalleja tarpeeksi. (LM-HäSa)