Kanta-Häme

Juusti: EU:n sotilasoperaatioiden komentokeskuksesta puhuttu jo vuosia

Puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin mukaan tiedot EU:n yhteisestä sotilasoperaatioiden komentokeskuksesta viittaavat pieneen, muutaman kymmenen hengen operatiiviseen päämajaan.

Asia on noussut esille Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin toiveissa syventää unionin puolustusyhteistyötä.

– Tästä on puhuttu EU:ssa ainakin kymmenen vuotta, mutta Britannia on vastustanut keskusta tiukasti. Nyt kun Britannia on lähtemässä EU:sta, Juncker on ilmeisesti katsonut hetken sopivaksi nostaa aloitteen uudelleen esiin.

Suomen kantaa EU:n yhteiseen puolustukseen ei ole vielä käsitelty maan poliittisessa johdossa.

– Olemme kuitenkin kiinnostuneita esimerkiksi materiaaliyhteistyöstä ja yhteistyöstä hankinnoissa. Haluamme myös korostaa huoltovarmuutta yhteisen puolustuksen osalta, Juusti toteaa.

Hän kuitenkin huomauttaa EU:n olevan liikkeissään kohtuullisen hidas. Jos jotain tapahtuukin, tulee se viemään aikaa.

Huoltovarmuutta hän korostaa myös Rauma Marine Constructionsin kanssa keskiviikkona tehdyn merivoimien alustilauksen aiesopimuksen suhteen.

– Haluamme, että kykymme huoltaa kalustoamme pysyy samana niin kriisissä kuin rauhan aikana. Päätöksen takana ei siis ole millään tavalla työvoimapoliittinen näkökulma.

Venäjää Juusti kuvaa sanalla arvaamaton. Niin Krimin valtaus vuonna 2014 kuin Syyrian ilmaiskut ovat tulleet muulle maailmalle yllätyksenä.

– Olen joskus sanonut, että Putinin toimissa näkyy, että hän on vanha judoka. Judossa kun vastustajaansa saa horjutettua, on häneen taktinen etu.

Juustin piti vierailla Moskovassa elokuun lopulla, mutta Suomi päätti lykätä vierailua.

– Perinteisesti Suomi on pitänyt hyvin yhteyttä Venäjään. Nykyisessä tilanteessa yhteydenpito on tietenkin matalammalla tasolla kuin ennen.

Hän toteaa, että aikoo edelleen vierailla Venäjällä. Uutta päivämäärää tosin ei ole vielä päätetty.

– Puhdas sotilaallinen yhteistyö Venäjän kanssa on nykyään minimissä.

Juusti kuitenkin korostaa, että Suomeen ei ole kohdistunut sotilaallista uhkaa.

– Suomi on rauhallisempinakin aikoina säilyttänyt kykynsä analysoida Venäjää. Meillä on Venäjästä hyvin realistinen näkemys, toisin kuin ehkä joillain muilla mailla.

Valtio päätti viime keväänä myydä puolet Patriasta norjalaiselle Kongsbergille. Tuolloin Juusti kommentoi kaupan vahvistavan pohjoismaista yhteistyötä, vaikkei se kaupan ensisijainen tarkoitus ollutkaan.

– Sen myötä Patrialle avautuu uusia myynti- ja vientimahdollisuuksia.

Hän nostaa esimerkiksi Vihtavuoren ruutitehtaan. Sen omistanut ranskalainen Eurenco aikoi lakkauttaa kymmenen vuotta tappiollisesti toimineen tehtaan, mutta myi sen lopulta suomalais-norjalaiselle Nammolle.

– Nammo sai tehtaan kehityksen käännettyä parissa vuodessa voitolliseksi.

Hän pitää myös Patrian markkinanäkymiä tällä hetkellä hyvinä.

Juusti esitelmöi torstaina Raatihuoneella Hämeenlinnan Paasikivi-seuralle. Hän puhui alustuksessaan muun muassa Venäjän tilanteesta ja tulevasta puolustusselonteosta.

Artikkelissa on käytetty tietoja sekä Juustin pitämästä alustuksesta että hänen Hämeen Sanomille antamasta haastattelusta. Häsa