Kanta-Häme

Jyrkemmän linjan päänavaaja

Alkuun tiedote television keskusteluohjelmien tuottajille: puhelimen saa pois Sebastian Tynkkysen kädestä, jos kiinnittää hänen huomionsa johonkin muuhun. Kuvaajan ohjeita kuunnellessa – tulisitko tähän, kyykistyisitkö vähän, nyt pitäisi saada kasvoja valoon – Tynkkysen huomio herpaantuu hetkeksi ja puhelin jää makaamaan orpona parin metrin päähän kahvilan pöytään. Mutta vain hetkeksi.
 
Kännykkä istuu Tynkkysen kädessä tiukasti. Tv-esiintymisten jälkeen Twitterissä tulee aina palautetta, että nyt se puhelin pois, ja samaa hokevat lähetysten tuottajat. Turhaan. 
Tynkkysen mielestä on vanhanaikaista ajatella, että tietyissä tilanteissa puhelin pitäisi työntää syrjään.
 
– Se kuuluu sellaiseen aikaan, kun puhelimeen mentiin olemaan yhteydessä niiden kanssa, jotka olivat siellä muualla. Nyt ne kaikki muut ovat tässä koko ajan.
 
Käteen liimautunut kännykkä on kiinteä osa sitä, miten Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja ja puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi elokuun alkupuolella valittu Tynkkynen poliitikkona toimii. Hän pyrkii reagoimaan nopeasti.
 
– Haluan kertoa näkemykseni kärjessä, koska ensimmäiset puheenvuorot pääsevät usein määrittelemään keskustelua, jota käydään.
 
Keväällä Tynkkynen vastasi viipymättä blogissaan näyttelijä Krista Kososelle, joka tuli aloittaneeksi kuuluisan kuplakeskustelun eduskuntavaalien tuloksesta. Puoluetoverinsa, kansanedustaja 
Olli Immosen Facebook-julkaisusta nousseeseen kohuunkin hän otti nopeasti kantaa. 
 
Tynkkynen huomautti, että puolueen monikulturismin vastaisuuden pitäisi olla tiedossa.
 
Kevään ja kesän keskustelu on ollut Tynkkysen mielestä ”aika mahtavaa”.
 
– On saanut oikoa vääriä käsityksiä ja käydä lukemattomia keskusteluja siitä, mitä todella ajattelemme.
 
Tynkkynen liittyi Perussuomalaisiin vuonna 2012. Kolme vuotta myöhemmin hän on noussut puolueen puheenjohtajistoon. Tynkkysen mielestä se on ”sellainen kopsaus, että itseäkin hirvittää”.
Varapuheenjohtajaksi valinnan ratkaisi EU-politiikka. Tynkkysen mielestä perussuomalaisten tulee ajaa eroa eurosta. Hän ilmoittautui varapuheenjohtajakisaan viime tingassa, kun tarpeeksi jyrkän linjan edustajaa ei ehdokkaista muuten löytynyt.
 
– Kenttä halusi edustajan, joka lähtee ajamaan huomattavasti tiukempaa linjaa. Olin ainoa, joka tätä esitti, ja sen jälkeen kohistiin, että vaali on selvä.
 
Tynkkysen ajattelussa Suomi on pieni maa, jonka ei ole järkevää olla mukana eurossa. Vaikutusvaltaa ei ole riittävästi, ja toisaalta mahdollisuus käyttää omia keinoja puuttuu. Kuin tilauksesta alati käden ulottuvilla olevaan puhelimeen ilmestyy viesti: Espanjan demarit tahtovat euroalueesta liittovaltion.
 
– Olipa kamala uutinen. Voi hyvänen aika. Pitääkin alkaa varmaan heti tämän jälkeen kirjoittaa siitä.
 
Eurokanta ratkaisi aikanaan Tynkkysen puoluevalinnan. Kiinnostus vaikuttamiseen syntyi jo paljon aiemmin.
 
Tynkkysen lapsuus oli köyhää aikaa. Hänen isänsä oli ollut ennen perheen perustamista vankilassa. 
Tuttavat toivat leipää, lihaa ja joulukuusen. Lomareissuja ei tehty koskaan. Mäkkärin lastenateriaa himoittiin kuumeisesti.
 
– Onnetonta aikaa se ei ollut. Olimme paljon luonnossa ja rakentelimme puumajoja. Mitä meillä ei ollut, sen pystyimme keksimään itse.
 
Tynkkynen on viidestä sisaruksesta vanhin. Hän oli viidennellä luokalla, kun vanhemmat erosivat. Yksinhuoltajaäidin hermot olivat usein tiukalla, ja aina kun pienemmät sisarukset riitelivät keskenään, äiti kehotti menemään Sebastianin luokse – tämä ratkaisisi riidat.
 
Sillä tiellä Tynkkynen jatkoi myös koulussa. Yläasteella hän toimi oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana, yläasteella ja lukiossa luottamusoppilaana ja ylipistossa eri toimikunnissa. Lopulta alkoi näyttää siltä, että ongelmat olivat aina lainsäädännön tasolla. Siksi hän päätti lähteä mukaan puoluepolitiikkaan.
 
– Tuntuu erikoiselta, että olen nyt tässä pisteessä. 
 
–Kun joku sanoo, että Suomi on luokkayhteiskunta, en usko siihen pätkääkään. Koulu on omalla tavallaan auttanut pääsemään elämässä eteenpäin.
 
Koulusta tuli tärkeä osa Tynkkysen elämää siinäkin mielessä, että hän lähti opiskelemaan luokanopettajaksi. Viides vuosi yliopistossa on aluillaan, mutta lähivuosina käytännössä kaiken ajan vie politiikka.
 
Yksi Tynkkyselle tärkeistä teemoista on juuri koulutus. Hänen mielestään tulevaisuuden koulussa pitää päästä eroon koulukirjoista ja koetilanteista, joissa valvotaan, ettei kukaan lunttaa. Kokeissa pitäisi voida vastata niin, että käytettävissä on kaikki maailman tieto. Tulevaisuudessa tarvitaan tiedonhaun, vuorovaikutuksen ja argumentoinnin taitoja.
 
– Olemme vanhojen rakenteiden uhreja. Tulokset – viittaan Pisaan ynnä muihin – ovat olleet pitkään hyviä, mutta maailma muuttuu.
 
Tynkkynen on saanut usein edustaa mediassa niin sanottua erilaista persua. Hän on uskovainen, joka on kertonut avoimesti biseksuaalisuudestaan, mutta kuuluu puolueeseen, joka vastustaa avioliittolain muuttamista. Tynkkysen itsensä mielestä hänen julkisuuskuvansa ei kerro siitä, että hän olisi perussuomalaisten joukossa poikkeus, vaan siitä, että perussuomalaiset on haluttu nähdä tietynlaisena yhdenmukaisena massana, josta hän erottuisi. Seksuaalivähemmistöön kuuluminen ja perussuomalaisuus on yhdistelmä, jota monen on vaikea sulattaa.
 
– Homobaarissa saatetaan tulla sanomaan, että olet ihan kamala ihminen, mulkku tai ihmishirviö. Jotkut kääntävät hyvin näyttävästi selkänsä.
 
Tynkkynen on sanonut, ettei olisi valmis laajentamaan avioliiton käsitettä. Sen sijaan avioliitto terminä pitäisi hänen mielestään kokonaan poistaa laista. Erilaiset yhteisöt ja uskonnolliset yhdyskunnat voisivat vihkiä pareja, mutta lain edessä olisi olemassa vain rekisteröity parisuhde.
 
– Jos se on kelvannut homopareille, miksei se kelpaisi heteroillekin. Niin kauan kuin avioliitto-termi on lainsäädännössä, siitä käydään loputonta kiistaa.
 
Kun Tynkkynen pääsee vauhtiin poliittisten päämääriensä avaamisessa, hänen puheeseensa tulee painokas nuotti. Kämmensyrjät rummuttavat pöytää pääkohtien tahtiin. Monikulturismin määritelmän Tynkkynen on valmis tavaamaan niin moneen kertaan, että se varmasti tulee kirjatuksi lehtiöön oikein: ”poliittinen ideologia, jossa valtio julkisen politiikan keinoin pyrkii tukemaan erilaisten arvo- ja normijärjestelmien syntymistä samalle alueelle”.
 
Osan mielestä monikulturismin vastustus tarkoittaa sitä, että vastustetaan toisenväristen ja toisia kulttuureja edustavien tuloa Suomeen. Tynkkysen mielestä se ehdottomasti ei tarkoita sitä.
 
– Monikulturismin vastustajan mielestä ei voi olla niin, että samalla alueella toiset naiset voivat pukeutua niin kuin haluavat ja toiset ainoastaan vaatteisiin, joista näkyvät vain silmät, jotta he olisivat hyväksyttyjä. Kukaan, joka voi vapaasti valita, mihin pukeutuu, ei valitse niqabia. Se kertoo, että siihen pukeudutaan vain jos normijärjestelmä sanoo niin. Perussuomalaisen osa on ollut tänä kesänä usein puolustautujan osa. Tynkkynenkin haluaa erikseen korostaa, että kansainvälisyys on olennainen osa häntä.
 
– Kun puhun kavereiden kanssa, puhun yli puolet ajasta englantia. Kaikki kaverini tietävät, etten ole rasisti, vaan inhoan rasismia kaikilla tavoilla.
 
Puoluepolitiikka ei ole Tynkkyselle intohimo. Hän sanoo, ettei olisi alun perin edes halunnut siihen mukaan ”inhottavien asioiden”, kuten kaksinaamaisuuden, vuoksi.
 
Tynkkynen ei suostu määrittelemään mitään asemaa, johon hän poliitikon urallaan seuraavaksi tähtäisi. Inhottaviin asioihin kuuluu hänen mielestään myös tietyn aseman tavoittelu.
 
– Koen, että olen raivaamassa tilaa jollekulle, joka lähtee viemään puoluetta eurokriittisempään suuntaan. Sitten jos en enää pysty edistämään tavoitteita, jotka koen oikeiksi, oksennan ja poistun puoluepolitiikasta.
 

Päivän lehti

4.4.2020