Kanta-Häme

Käännöskone tarvitsee ihmistä

Google Translate, Bing Translator, Sunda, Glosbe. Kaikki ovat verkossa käytettäviä, ilmaisia kääntimiä. Niiden avulla jokainen voi itse selvittää, mitä vieraskielinen tekstinpätkä pitää sisällään.

Erilaiset ammattikäyttöön tarkoitetut käännösohjelmat ja -koneet ovat jo arkipäiväistyneet kääntäjien käytössä muun muassa Amerikassa ja Britanniassa sekä espanjaa ja portugalia puhuvissa maissa.

Käännösten tarve on samanaikaisesti kasvanut räjähdysmäisesti. Verkostoituvassa maailmassa uusien laitteiden käyttöohjeita pitää kääntää, samoin kuin tv-sarjoja, kirjallisuutta ja asia- sekä tutkimustekstejä. Monet käännöstöitä välittävät yritykset haluavat käännökset valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja pienillä kustannuksilla.

– Konekäännös saattaa jopa puolittaa maailmalla käännöstyöhön normaalisti kuluvan rahasumman, kertoo toimitusjohtaja Niko Papula kieliteknologiayritys Multilizeristä. Hän on myös kieliteknologian yritysten yhdistyksen Kites ry:n varapuheenjohtaja.

Todennäköisyydet pelissä

Koneiden toiminta perustuu Papulan mukaan todennäköisyyksiin. Kone valitsee todennäköisimmän vastinparin alkukieliselle sanalle, ja se myös oppii uusia merkityksiä ja sanoja. Konekäännös toimii parhaiten silloin, kun alkuperäisteksti on kirjoitettu tietynlaisella, kontrolloidulla tyylillä.

– Konekäännöksen hyviä puolia kontrolloidun kielen käsittelyssä ovat konekäännöksen täsmällisyys ja oikeellisuus. Kone ei erehdy kääntämään sanaa joskus yhdellä ja toisinaan toisella tavalla, Papula kertoo

– Sen vuoksi esimerkiksi lentokoneiden huoltomanuaaleihin sopii konekäännös.

Konekäännös ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Koneet käsittelevät tekstiä vain merkkijonoina, joten suurella todennäköisyydellä konetekstistä löytyy jonkinlaisia virheitä. Rajoitetua kieltä käyttävät konekäännökset koetaan Papulan mukaan täsmällisiksi, mutta tarkkuuden varjopuolena tekstin luettavuus ja sujuvuus kärsivät.

Konekäännösten ongelma on se, että ne eivät tunne kieltä. Ne eivät osaa soveltaa ja tulkita kielioppia, vertauskuvia tai sanontoja. Koneiden ei ole myöskään osoitettu ymmärtävän esteettistä kaunokirjallista ilmaisua, huumoria, ironiaa tai muita tyylillisiä keinoja.

– Kun suomalainen viittaa kintaalla jollekin asialle, ei sanatarkasta käännöksestä ole ranskalaiselle mitään hyötyä, jos tavoitteena on ymmärtää sanonnan merkitys, kertoo Käännösalan asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Hanna Boman.

Jälkieditointi osaksi työnkuvaa

Kääntäjien ammattitaidolle konekääntimet eivät ole uhka, mutta ne tulevat muuttamaan työnkuvaa ja työskentelytapoja.

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen tutkija Maarit Koponen kertoo vastanneensa kyllästymiseen asti kysymyksiin, joissa uumoillaan ihmisten käyvän tarpeettomiksi käännösalalla.

– Ihmisiä tarvitaan edelleen korjaamaan ja tarkastamaan koneiden tuottaman tekstin laatu. Kääntimet voisikin nähdä enemmän kääntäjien apuvälineinä kuin heidän syrjäyttäjinään, Koponen sanoo.

Koposen mukaan konekäännösten aikakaudella ainakin osalla kääntäjistä toimenkuva saattaa pikkuhiljaa muuttua tekstin korjaajan ja kääntäjän välimuodoksi. Koneiden rajallisen ymmärryskyvyn vuoksi kääntäjien pitää edelleen tarkastaa raakaversio vakavien merkitysvirheiden varalta, mutta myös ymmärtää lähtötekstiä oikeanlaisten korjausten tekemiseksi.

– Toisinaan virheitä saattaa olla konekäännöksen jäljiltä niin paljon, että virheiden korjaamiseen menee jopa enemmän aikaa kuin tekstin kääntämiseen alusta lähtien omin neuvoin, Koponen sanoo.

Suomi vaikea käännettävä

Toimitusjohtaja Papulan arvion mukaan konekäännökset tulevat yleistymään asia- ja tutkimusteksteissä hiljalleen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kaunokirjallisuuden kääntäminen koneella on Papulan mukaan vielä kaukaisempaa tulevaisuutta, samoin kuin runouden.

Useimmiten konekäännökset purevat parhaiten sukulaiskieliin. Papulan mukaan esimerkiksi espanjan, katalaanin, englannin ja portugalin kielet ovat hyvin samankaltaisia, jolloin konekin kykenee ymmärtämään niitä helpommin. Sen sijaan suomen kieli on kääntimille vaikea pala.

– Suomi on niin pieni kieli- ja markkina-alue, että täällä konekääntimet eivät ole vielä päässeet yleistymään. Lisäksi suomen kielessä ei käytetä prepositioita, vaan päätteitä ja sijamuotoja, joita koneiden on vaikea käsitellä, kertoo tutkija Maarit Koponen.