Kanta-Häme

Kääntäjäryhmään etsitään uusia kykyjä

Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen Sanomien kääntäjäryhmään etsitään uusia kääntäjiä.

Kääntäjäryhmässä oli kevään ja kesän ajan kahdeksan kääntäjää, joista kuuden työkokeilujakso on nyt päättynyt. 

Hämeenlinnan kaupungin Renessanssi-hankkeen vetäjä  Botond Vereb-Dér kertoo, että kaksi ryhmäläistä on lähtenyt opiskelemaan, kaksi muulle alalle töihin kielitaidon vahvistuttua ja yksi etsii koulutusta, joka vastaisi hänen alaansa. Ryhmässä on töissä vielä kaksi jäsentä, jotka kääntävät uutisia ranskaksi ja puolaksi.

– Palautteiden perusteella käännösuutiset ovat antaneet lisää väriä Hämeen Sanomien blogipalstalle, Vereb-Dér sanoo.

Erityisesti venäjänkieliset uutiset ovat olleet luettuja. 

Botond Vereb-Dér ja ryhmän vetäjä Nauris ”Nakke” Avots kertovat, että projekti on yllättänyt kaksisuuntaisesti. Kääntäjien suomen kielen taito on kehittynyt huimasti, ja lukijoille on ollut tarjolla uutisia kahdeksalla kielellä.

Ongelma on kuitenkin se, ettei kääntäjäryhmään ole löytynyt vielä uusia tekijöitä. 

– Kahdeksan paikkaa on auki. Minuun voi olla yhteydessä, jos kiinnostus heräsi. Autan kyllä mielelläni byrokratiaviidakossa, jos sellaista tukea tarvitsee, Botond Vereb-Dér kertoo.

Kääntäjiltä vaaditaan, että suomen kielitaito on YKI 3 tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että suorittuna pitää olla alempi keskitason suomen kurssi. Hakijan ei myöskään tarvitse olla työtön työnhakija.

Tärkeintä on se, että pystyy sitoutumaan projektiin. 

Edellisessä kääntäjäryhmässä oli myös kaksi suomalaista nuorta naista, jotka käänsivät uutisia vieraille kielille. Avotsin mielestä se oli heillekin mahdollisuus kehittää vieraan kielen osaamista. Lisäksi ulkomaalaiset ja suomalaiset pääsivät hyvin ryhmässä integroitumaan.

– Nyt haarukoimme, voisimmeko saada enemmän suomalaisia, jotka kääntävät jollekin vieraalle kielelle. 

– Heitä voisi olla vaikkapa puolet ryhmästä, ideoi Vereb-Dér.

Vereb-Dér ja Avots muistuttavat, ettei kääntäjäryhmä ole kielikurssi vaan keino kehittää omaa kielitaitoa. 

– Täällä annetaan välineet käyttää kieltä. Eri aiheiden kautta pääsee integroitumaan ja imemään tietoa suomalaisesta kulttuurista ja tavasta käsitellä asioita, Avots kertoo.

Avotsin mukaan vieraan kielen puhuminen on yleensä huomattavasti helpompaa kuin kielen tuottaminen kirjallisesti. Kun tekstiä joutuu kääntäjäryhmässä pohtimaan, siitä oppii paljon. Lisäksi tulee kulttuurintuntemusta ja erikoissanastoa. Esimerkiksi lauserakennetta on käyty hyvinkin yksityiskohtaisesti läpi.

– Motivaatio on kaikista tärkeintä.

Kääntäjäryhmässä oleva kongolainen Ghislaine Kyubwa kertoo oppineensa paljon suomen kielen kieliopista, mutta myös kulttuurista ja yhteiskunnasta. Hän on esimerkiksi hämmästellyt sitä, kuinka juttujen otsikot eivät välttämättä kerro mitään jutun sisällöstä. 

– Kun meitä oli kahdeksan kääntäjää, opimme toisiltamme todella paljon. 

Puolalainen Piotr Kasperek näkee, että työkokeilu avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kielitaito on kehittynyt valtavasti ja hän uskaltaa, ja osaa jo puhua suomea sujuvasti. 

– Joka päivä eteen sattuu jotakin yllättävää. Artikkeli voi olla helppo, mutta sitten on jokin ärsyttävä lause, jonka kanssa joutuu tekemään paljon töitä.