Äänimaailman laavalamppu, Amebamainen pappatukka. Näin luonnehtivat Kaarle Viikate ja Jukka Takalo yhteiskeikkojaan.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Kaarle Viikatteen ja Jukka Takalon keikka alkaa kivi-paperi-saksilla

Kaarle Viikatteen ja Jukka Takalon kahden miehen kupletti-kiertueen grande finale koetaan Hämeenlinnassa.

Pitkän linjan musikantit Kaarle Viikate (Viikate, Koljosen tiekiista, Twilight Lamp) ja Jukka Takalo (Aknestik, sooloura) ovat parhaillaan jo kolmannella Iltamat-kiertueella.

Ideana on, että herrasmiehet esittävät keikoilla vuorovedoin omia ja muidenkin lauluja, jotka sidotaan yhteen rönsyilevillä tarinoilla.

Onko Iltamat-sapluuna kulumaton ja takuuvarma?

KV: Taitaa olla. Mie olen ihan märkäkorva ja untuvikko tässä mies ja kitara -hommassa. Jukka on niin kovaksi keitetty kaveri kuplettipuolella, että sitä toimintaa on ollut mukava seurata sivusta ja ottaa siitä myös vinkkejä. Se, että kappaleet vaihtuu joka ilta johonkin suuntaan, pitää oman mielen hyvinkin virkeänä. Kumpi aloittaa valitaan kivi-paperi-sakset meiningillä, ja siitä se sitten lähtee.

JT: Iltamat on elastinen ja amebamainen kuin pappatukka. Suunnitelma on se, että soitan ainakin jonkun verran pari viikkoa sitten julkaistun Vaarojen laulut -albumin kappaleita, mutta mihin se johtaa, on mysteeri. Kun saa kehiteltyä alle hyvän aasinsillan, voi soittaa mitä vaan.

KV: Mie soitan omia toivebiisejä. Omaa tuotantoa siellä on suurin osa ja muut Rautavaara–Helismaa -sektorilta. Motorheadiakin olen soittanut. Iltamat on semmoinen äänimaailman laavalamppu, joka elää koko ajan.

Suhteenne on muodostumassa jo melko vakiintuneeksi. Sunnuntain esiintyminen Hämeenlinnassa on 24. yhteiskeikkanne. Miten teillä menee?

KV: Itellä on kuherruskuukausi meneillään Jukan tuotannon kanssa. Olen oppinut tykkämään niistä lauluista tosi paljon. Hepulla on äärimmäisen paljon biisejä, jotka osuu myös itelle.

JT: Meidän levytetyn musan pohja on erilainen. Kallella on death metal -tausta ja mulla poppitausta, mutta biiseissä ollaan aika paljon suomalaisuuden ympärillä. Se, ettei ponnisteta aivan samalta lankulta, tekee tästä mielenkiintoista ja hedelmällisen jutun.

KV: Pohjois-Pohjanmaalta ihminen kun ponnistaa, niin sen kielenkäyttö on kauhean rikasta. Se on ollut tosi mukavaa. Alkaa Oulu joihinkin sanoihin itelläkin tarraamaan. Kun menee viiden päivän jälkeen grillille, tulee sanottua:lihapiirakka ja kaks isua pihiviä.

JT: Kalle on maailmanhistorian cooleimpia herrasmiehiä.

Miten yhdeksän kaupunkia kattavan Iltamat syyskuussa -kiertueen päättyminen näkyy Hämeenlinnan keikalla?

KV: On mahtavaa, että soitto on jo alkuillasta. Ollaan huomattu, että mitä aikaisemmin soitto on, sitä pitempiä keikat. Musta tuntuu, että Hämeenlinnaan jää kaikki ne jutut, mitä ei ole matkan varrella muistanut kertoa. Mitä ollaan kellotettu, keskiarvokesto keikoille on kaksi tuntia. Alkuillasta rönsyilyn vaara on suurimmillaan. Hämeenlinnalle annetaan rönsyilyvaroitus.

JT: Keikat on tavanneet päättyä suomalaisen onnen ytimeen. Ehkä Hämeenlinnassa mennään vielä syvemmälle. Siellä suomalaisen onnen ytimessä ollaan ja otetaan Laplandia shotit.

Aikaisempien kokemusten perusteella, millaista oloa on odotettavissa ensi maanantaiksi?

KV: Kuin pesäpallomailalla hyvin mureutettu torso, joka kuitenkin hymyilee todella leveästi.

JT: Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät niin yllättävän virkeä. Mulla on ollut tässä kiirettä ja levynjulkaisuhässäkät, mutta kiertuehomma on vapauttanut stressistä ihan täysin. Kallen kanssa on mukava ja helppoa mennä lavalle. Tosi voittajafiiliksellä on saanut reissata.


Kaarle Viikatteen ja Jukka Takalon Iltamat syyskuussa Suistoklubilla su 16.9. klo 20.

Tuoreimpia artikkeleita