Kanta-Häme

Kaatopaikoista jalostuu jätetehtaita

Vain Kiimassuon jätekeskuksen yläpuolella kaartelevat lokkiparvet muistuttavat siitä, että alueella on myös kaatopaikka. Forssan Kiimassuon kutsuminen kaatopaikaksi on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä alueella toimivien 20 yrityksen liikevaihto on 50 miljoonaa euroa ja ne työllistävät lähes 300 ihmistä. Oikeastaan Kiimassuo on jätetehdas – tai envitech-alue niin kuin sitä yleisesti kutsutaan.

Jäteala kehittyy huimin harppauksin. Enää on vaikea uskoa, että vielä 90-luvulla jätteet vain kipattiin kaatopaikalle. Vuosi vuodelta kaatopaikoille tuodaan yhä vähemmän perinteistä yhdyskuntajätettä, sillä raaka-aineiden niukkuus ja luonnonvarojen rajallisuus on tehnyt jätteestä yhä kovempaa bisnestä.

Kun Kiimassuon jätekeskus avattiin vuonna 1995, oli Suomessa vielä 1100 kaatopaikkaa. Nyt kaatopaikkoja on enää 50

– Kaatopaikkoja on Suomessa tulevaisuudessa enää kymmenen. Ne ovat yhä suurempia Ekokemin kaltaisia laitoksia ja kustannustehokkaita hyödyntämistehtaita, Kiimassuon jätekeskuksen isä, Loimi-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Immo Sundholm povaa.

Suotta ei Sundholm kehu Kiimassuota jätealan edelläkävijäksi. Paljon puhuttu teollinen symbioosi on nimittäin ollut Forssassa arkea jo pitkään. Mistään poppakonsteista ei ole kyse: materiaalikeräykseen kelpaamattomasta jätteestä voidaan tehdä laitoksessa vaikkapa kierrätyspolttoainetta (REF), joka toimitetaan lähialueiden voimalaitoksiin lämmön ja sähkön raaka-aineeksi. Kierrätys on kannattavinta silloin, kun jätettä joudutaan kuljettamaan mahdollisimman lyhyitä matkoja. toimitetaan lähialueiden voimalaitoksiin lämmön ja sähkön raaka-aineeksi

Juuri kuljettamisessa on myös jätteen akilleenkantapää.

– Jätettä pitää kuljettaa aina ja se jos mikä maksaa. Kuljettaminen myös rasittaa ympäristöä. Sen takia tällaiset isot jätealueet ovat järkeviä, kun saman alan toimijat ovat lähellä toisiaan, Sundholm huomauttaa.

Jäteala muuttuu nopeasti

14 kunnan omistaman Loimi-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Immo Sundholmin kauaskantoiset ajatukset Kiimassuon jätekeskuksesta eivät saaneet alussa täyttä ymmärrystä osakseen. Kierrättämiseen vasta tutustuneiden suomalaisten oli vaikea kuvitella, että jätteestä tulisi kovan luokan bisnestä ja kierrättämisestä teollisuutta.

– Silloin jätteet vietiin kaatopaikalle niin kuin aina oli tehty. Muutos on ollut hurja, Sundholm sanoo.

Tämän päivän kaatopaikat ovat yhä suurempia monen kunnan yhteisiä jätekeskuksia. Kiimassuo on yhä alueena omaa luokkaansa Suomessa. Missään muualla ei jäte ole koonnut samalle alueelle yhtä paljon yrityksiä, jotka hyödyttävät toinen toisiaan.

EU:n kierrätystavoitteet tiukkenevat koko ajan ja lainsäädäntö pakottaa alan muuttumaan. Omat haasteensa asettaa vuoden 2016 alussa voimaan tuleva uusi jätelaki, joka rajoittaa orgaanisten jätteiden sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Sundholm sanoo, että jätteen hyötykäyttöratkaisua etsitään jatkuvasti.

– Tällä hetkellä keittiön roskapussista vasta kolmasosa menee hyötykäyttöön, ensi vuonna jo puolet ja vuonna 2015 kolme neljäsosaa. Nyt on paljon isoja asioita menossa, Sundholm huomauttaa.

Toisen jäte on toisen aarre

Kiimassuon kehitystä alusta asti seurannut lehtori Markku Raimovaara Hämeen ammattikorkeakoulusta korostaa, että jäte on tulevaisuuden materiaalia. Raaka-aineiden hinnat kohoavat koko ajan, eikä jäte ole ollut enää pitkään aikaan yhdentekevä asia.

– Tulevaisuudessa me voimme jo hyödyntää jätteen nykyistä tarkemmin, sillä tekniikka kehittyy koko ajan. On ihan turha kuvitella, että jäteala olisi vielä kulkenut tiensä päähän. Kukaan ei kuitenkaan tiedä tänään, missä 20 vuoden kuluttua mennään, Raimovaara korostaa.

Ainakin Kiimassuolla menee tänään lujaa. Voimavapriikki-yhtiö on perustamassa alueelle 10 tuulivoimalan puistoa. Pekkaa pahemmaksi ei jää myöskään Envor Biotech, joka avaa joulukuun alussa liikennekäyttöön soveltuvan biokaasunjakeluaseman Kiimassuolle.

Markku Raimovaara epäilee, että muutoksista tulee vielä luultua radikaalimpia paitsi Kiimassuolla myös koko Suomessa ja Euroopassa. Materiaalia ainakin kerätään yhä perinpohjaisemmin. Jo nyt VTT on kokeillut ns kaatopaikkakaivauksia, joissa kaivetaan vanhoja kaatopaikkoja ylös.

– Kaatopaikkakaivaukset ovat hyvinkin yleisiä maailmalla. Raaka-aineiden korkeat hinnat innostavat tutkimaan, mitä kaikkea vanhoihin kaatopaikkoihin on päätynyt. Niistä löytyy muun muassa metalleja, joita voidaan hyödyntää teollisuudessa, Raimovaara kertoo.

Kiimassuolla on tällä hetkellä käytössä olevia alueita noin 80 hehtaaria, mutta mikäli suunnitelmat toteutuvat, moninkertaistuvat tilat vielä lähitulevaisuudessa. Kaavamuutos nimittäin lisäisi tilaa peräti 300 hehtaariin.

Käytössä olevat aluevaraukset ovat nykyajan jätekeskukselle siunaus. Sitä ne olivat jo 90-luvun alussa, kun vanha Viksbergin kaatopaikka alkoi täyttyä. Ilman riittävän suurta aluetta ei Kiimassuota olisi koskaan ainakaan nykyisessä laajuudessaan voitu Forssaan rakentaa. (HäSa)