Kanta-Häme

Kaavoituksessa on resurssipula

Hämeenlinnan yleiskaavoituksesta ei vastaa tällä hetkellä kukaan. Muutenkin resurssit ovat niukat, sillä kaavoituksen parissa työskentelee tällä hetkellä yksi ihminen vähemmän kuin ennen kuntaliitosta.

Tilaajajohtaja Päivi Saloranta sanoo suoraan, että tekijöitä tarvittaisiin lisää. Hänen mukaansa tilanne paranisi huomattavasti, jos nyt seitsemänhenkistä tiimiä täydennettäisiin yhdellä suunnitteluavustajalla ja yhdellä arkkitehdilla.

Lisäksi isojen hankkeiden kuten vaikkapa Engelinrannan kaavoitukseen tarvittaisiin 1-2 määräaikaista virkaa.

– On fakta, että meillä on liian vähän resurssia. Se on ollut tiedossa jo vuosia ja olen siitä yrittänyt puhua. Taloudelliset säästöt ovat kuitenkin kohdistuneet myös meihin, Saloranta toteaa.

Konsultti ei korvaa virkamiestyötä

Esimerkiksi Hyvinkään kaupungin kaavoitusyksikössä työskentelee kymmenen työntekijää, vaikka kaupungissa on 20 000 asukasta vähemmän kuin Hämeenlinnassa. Lisäksi Hämeenlinnassa on viety läpi koko 2000-luvun toinen toistaan suurempia ja vaativampia elinkeinohankkeita.

– Joku voisi sanoa, että Hämeenlinnassa on asetettu megaluokan tavoitteet, joihin mikroluokan yksikkö yrittää vastata. Juustohöyläsäästäminen voi aiheuttaa suurtakin tuhoa tällaisessa pienessä, mutta keskeisessä organisaatiossa. Jos maankäytön suunnittelusta ei pidetä huolta, sahataan omaa oksaa, Saloranta pohtii.

Työntekijäpulaa on kiireessä paikkailtu teettämällä kaavoja konsulteilla. Saloranta kuitenkin muistuttaa, ettei konsulttityö voi koskaan kokonaan korvata virkamiesvalmistelua.

– Konsultti ei ole mikään itseohjautuva raketti, joka lähetetään avaruuteen ja tulee valmiin tuotoksen kanssa takaisin. Olen joskus laskenut, että meidän oman työntekijän osuus konsultin tekemästä kaavasta on vähintään 30 prosenttia, Saloranta sanoo.

Isot linjat jääneet määrittelemättä

Salorannan mukaan resurssipula ei kuitenkaan ole näkynyt työn laadussa.

– Olen tosi iloinen, että pystymme seisomaan kaavojen takana. Mutta siinä se näkyy, että kaavoja tulee vähemmän ja ihan tärkeitäkin juttuja on ehkä jäänyt tekemättä. Viittaan esimerkiksi asuntoalueiden kaavoitukseen. Heti kun tuli valitus, ei ollutkaan toista aluetta tarjolla, Saloranta sanoo Siirin omakotialueeseen viitaten.

Myös yleiskaavoitus on jäänyt 2000-luvulla lapsipuolen asemaan, kun päällä on ollut koko ajan isoja hankkeita. Hämeenlinnan yleiskaavoituksen käynnistäminen on merkitty uusimpaan kaavoituskatsaukseen.

– Kyllä sitä on tarve koko ajan tehdä, määritellä isoja linjoja. Muutaman vuoden olimme ilman yleiskaavoittajaa ja se rupeaa näkymään, Saloranta sanoo.

Viime ajat yleiskaavoituksesta on vastannut oman toimensa ohella tilaajapäällikkö Aimo Huhdanmäki. Hän irtisanoutui toimesta ja lähti talosta äskettäin.

– Se on suuri puute. Tilaajapäällikön profiili ei välttämättä jatkossa tule olemaan yhtä onnekas. Sitten täytyy miettiä yleiskaavoitusasia kunnolla kuntoon, Saloranta toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020