Kanta-Häme

Kahdelle kantahämäläiselle lammelle suunnitellaan kemiallista puhdistusta Littoistenjärven malliin – 5000 kiloa alumiinikloridia tepsisi Siltastenlammen levään

Timo Salonen on tarkasti selvillä siitä, mitä vajaan parin hehtaarin suuruisen Siltastenlammin kemiallinen puhdistus edellyttäisi. Resepeti on 5 000 kiloa alumiinikloridia 72 000 kuutioon vettä.

Hän ja muut lampea ympäröivien rantatonttien omistajat pyysivät Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistystä selvittämään oikean annostelun saostuskokeilla viime kesänä.

Kemiallista puhdistusta on suunniteltu tätäkin pidempään. Salonen kuvailee Lopen Räyskälässä sijaitsevan lammen vettä humuspitoiseksi. Sini- ja limalevää on joka kesä paljon, ja fosforitasot ovat korkeat.

Siltastenlammin alumiinikloridikäsittelyn lisäksi Kanta-Hämeessä on suunnitteilla ainakin tammelalaisen Tanilanlammin vastaava puhdistus.

Tällä hetkellä Tanilanlammin tilanne on hyvä, mutta pari vuotta sitten leväongelma ilmeni vuosien tauon jälkeen.

Lampi puhdistettiin alumiinikloridilla vuonna 2000. 1990-luvun lopulla alkaneet leväongelmat saatiin tuolloin kuriin ja vesi kirkastui, kunnes pari vuotta sitten levä villiintyi jälleen.

7,1 hehtaarin lammen kesäasukkaat tiesivät heti, mitä tehdä; vuosituhannen vaihteessa onnistunut puhdistus haluttiin toistaa.

Kahden vuosikymmenen aikana lupakäytännöt ovat kuitenkin tiukentuneet. Jos Tanilanlammi halutaan puhdistaa, on anottava lupa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (avi), arvioitava puhdistuksen vaikutuksista pohjaveden laatuun ja suunniteltava, miten pohja- ja pintavesiä tarkkaillaan.

Ely-keskus antoi viime syksynä lausuntonsa myös Siltastenlammin puhdistushankkeesta. Siltastenlammin tapauksessa ely katsoi, että puhdistus voi vaikuttaa pohjaveden laatuun. Vesilain mukaiset luvat avilta ovat edellytys.

Tanilanlammin tapauksessa luvan hakemista jarruttaa raha. Alustavan arvion mukaan puhdistustyöt lupineen tulisivat maksamaan 20 000–30 000 euroa.

– Lupamenettelyistä ja siihen liittyvistä näytteenotoista syntyy lähes puolet kustannuksista. Puhdistuksen hintakin on tuplaantunut viime kerrasta, Tanilanlammin Suojelu ry:n puheenjohtaja Pekka Turkki sanoo.

Ely-keskus lupasi keväällä antamassaan päätöksessä kustantaa kolmasosan Tanilanlammin puhdistukseen uppoavista kuluista.

Rahoitusta anoakseen kesäasukkaiden piti perustaa yhdistys. Tanilanlammin Suojelu perustettiin pienen lammen kesäasukkaista koostuneen epämuodollisen toimikunnan ympärille.

Omistajien on silti sitouduttava maksuihin.

– Kaksi kolmasosaa kustannuksista on katettava. Puhutaan isoista rahoista, Turkki sanoo.

Siltastenlammin puhdistuksen lasku on ilman lupia 5 000– 8000 euroa. Avustusta ei ole haettu.

Puhdistusta puuhaavat maanomistajat yksityishenkilöinä.

Ainakaan ennen kesää 2019 lampia tuskin puhdistetaan.

– Lupamenettely on hyvin pitkä, sillä siihen sisältyy näytteenottoja ja analyysejä. Siinä on vuosi mennyt äkkiä, Turkki selvittää.

– Näin pienessä lammessa puhdistus onnistuisi päivässä – jos vaan olisi lupa. On järjetöntä, että vaikka puhdistusaine alumiinikloridi on todettu myrkyttömäksi, pohjaveden saastumispelon vuoksi vaaditaan lupa. Ympäristön tilan parantaminen on tehty vaikeaksi, Salonen ihmettelee. HäSa