Kanta-Häme Hämeenlinna

Kahden sote-aseman malli tikun nokassa – "Rahaa menee liikaa seiniin, kun rahaa pitäisi mennä enemmän sisältöihin"

Kahden sote-aseman mallin pohjana on konsulttiyhtiön selvitys. Uudistus tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että monet terveys- ja sosiaalipalveluiden pisteet lakkautettaisiin nykyisiltä paikoiltaan.

Kaupungin säästötoimien käsittely alkaa maanantaina, kun kaupunginvaltuusto kokoontuu videoseminaariin puimaan kantakaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkouudistusta.

Kokouksessa esitellään niin sanottu kahden sote-aseman malli, jonka on valmistellut konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Group. Selvityksessä esitellään konkreettisesti, mitä palveluita uudet sote-keskukset sisältäisivät. Mallin mukaan kantakaupungissa olisi kaksi isoa sote-asemaa, joihin olisi keskitetty erilaisia palveluja, kuten äitiys- ja lastenneuvola, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhoito.

Kyse on vasta alustavasta seminaarista, eikä päätöksiä vielä tehdä. Alustavan suunnitelman mukaan toinen asemista tulisi Viipurintien pääterveysaseman paikalle ja toinen kaupungin länsipuolelle.

Uudistus tarkoittaisi sitä, monet terveys- ja sosiaalipalveluiden pisteet lakkautettaisiin nykypaikoiltaan. Lakkauttamisuhka koskee erityisesti Ojoisten ja Idänpään terveysasemia, mutta myös Hätilän hammashoitolan kohtalo on ollut vaakalaudalla. Uudessa mallissa näiden asemien palvelut ja henkilökunta siirtyisivät Viipurintien sote-asemaan.

Taustalla kaupungin vaikea taloustilanne

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution (kok.) mielestä koko palvelujärjestelmää pitäisi uudistaa.

– Ensinnäkin rahaa menee liikaa seiniin, kun rahaa pitäisi mennä enemmän sisältöihin, Rautio sanoo.

Nykyisen järjestelmän suurimmaksi ongelmaksi hän mainitsee hoidon epätasa-arvon. Joillakin terveysasemilla hoitoon pääsee nopeasti, mutta joillakin jonot voivat olla jopa muutamia viikkoja.

Ongelmia tulee myös siitä, että potilaita siirretään erikoissairaanhoitoon, koska perusterveydenhoito ei toimi, Rautio sanoo.


”Mutta sitä emme hyväksy, että nykyään hyvin toimivia sivuterveysasemia lakkautetaan.”


Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Teppo Turja pitää hyvänä asiana, että sote-palveluita tarjotaan keskitetysti samoista paikoista ja että palvelupisteet ovat näin monipuolisessa käytössä.

– Mutta sitä emme hyväksy, että nykyään hyvin toimivia sivuterveysasemia lakkautetaan, Turja toteaa.

Hänen mukaansa säästöjä voitaisiin mahdollisesti saada pienentämällä henkilöstökuluja sen sijaan, että terveysasemia lakkautettaisiin kokonaan. Esimerkiksi joidenkin terveysasemien palveluaikoja voitaisiin lyhentää tai joinain päivinä pitää mahdollisesti kokonaan kiinni.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon uudistamisen taustalla on kaupungin talouden tukala tilanne. Kaupungin säästöohjelmassa linjattiin jo lokakuussa, että terveysasemia pitää yhdistää.

Säästötoimet piti tehdä jo aikaisemmin, mutta koronaviruskriisin takia uudistuksille myönnettiin jatkoaikaa. Palveluverkon uudistus on osa kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.

Turja: Säästöjen hakeminen peruspalveluista on väärä ratkaisu

Rautio korostaa, että pelkkä sote-asemien määrä ja sijoittelu eivät ratkaise terveydenhuollon ongelmia. Toimintamalli pitäisi uudistaa siten, että sosiaali- ja terveydenhuolto nähtäisiin kokonaisuutena, eikä palveluja olisi jaoteltu useisiin erillisiin toimipisteisiin.

Myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen avulla toimintaa voitaisiin hänen mukaan tehostaa. Esimerkiksi liikkuvat hoitoyksiköt voisivat hoitaa pieniä päivittäisiä hoito- ja tarkastustoimenpiteitä, kuten verenpaineen mittausta.

Rautio perää myös selvitystä siitä, tarkoittaako nopea hoitoon pääsy terveysasemien kohdalla sitä, että potilaat saavat nopeasti hoitoa vai sitä, että heidät otetaan vastaan, mutta siirretään lopulta eteenpäin saamaan hoitoa jossain muualla.

Turjan mukaan kustannussäästöjen hakeminen kunnan peruspalveluista, kuten terveydenhoidosta, on väärä ratkaisu.

– Meillä on konsernipalveluissa 5–10 miljoonaa euroa helposti nipistettävää vuositasolla, Turja arvioi.

Konsernipalveluilla Turja tarkoittaa muun muassa hallintoa ja strategia- sekä kehitystoimintaa, kuten ict-palvelujen edistämistä.

”Kun keskustelu mallista avataan, sen kehittäminen paranee”

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.) pitää selvitystä kahden sote-aseman mallista hyvänä. Jos monta sosiaali- ja terveysalan toimintoa sijoitettaisiin saman katon alle, asiakas saisi enemmän palveluja yhdestä paikasta. Myös ammattilaisten välinen yhteistyö, konsultointi sekä osaamisen jakaminen helpottuisivat.

– Henkilökohtaisesti voisin hyväksyä mallin kehitystyötä ohjaavaksi, mutta asiasta pitää vielä keskustella ryhmän kanssa, Myllykangas kertoo.


Myllykangas muistuttaa, että kyseessä ei ole vielä valmis malli ja siitä pitää käydä avointa keskustelua.


Nykyisen järjestelmän pahimpana ongelmana hän pitää hoitoon pääsyn epätasa-arvoa. Kantakaupungin pienillä terveysasemilla hoitoon pääsee nopeasti, mutta pääterveysasemalle voi joutua jonottamaan ”päiväkausia”.

Myllykangas muistuttaa, että kyseessä ei ole vielä valmis malli ja siitä pitää käydä avointa keskustelua.

– Kun keskustelu mallista avataan, sen kehittäminen paranee ja poliitikot pääsevät sanomaan omat näkemyksensä asiasta.

Myllykankaan mukaan kantakaupungin kaikkia palveluja ei pidä kuitenkaan tiivistää kahteen isoon sote-asemaan, koska kynnys hoitoon hakeutumisessa voi nousta. Esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja päihdekuntoutusta pitäisi olla hänen mielestään saatavilla myös muualla kuin sote-asemilla. HäSa

Kaupungin terveysasemia

Terveysasemien lakkauttamisuhka koskee erityisesti Ojoisten ja Idänpään terveysasemia sekä Hätilän hammashoitolaa.

Ojoisten terveysasema

Kahdeksan työntekijää.

Huoneita 14–18, pinta-ala 140 neliömetriä.

Toimenpiteitä vuodessa noin 18 000.

Asukaspohja noin 4 400.

Tila vajaalla käytöllä.

Idänpään terveysasema

Seitsemän työntekijää.

21 huonetta, pinta-ala noin 200 neliömetriä.

Toimenpiteitä vuodessa noin 32 000.

Asukaspohja noin 6 900.

Sisäilmaongelmaepäilyjä ja epätarkoituksenmukaisia tiloja.

Hätilän hammashoitola

13 työntekijää.

14–18 huonetta, pinta-ala 280 neliömetriä.

Toimenpiteitä vuodessa noin 32 000.

Asukaspohja 6 900.

Tiloissa myös välinehuolto.

Lähde: Nordic Healthcare Group

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic