Kanta-Häme

Kaikesta jää jälki

” Hei, olen Martti Alanen Vantaalta. 39-vuotias sinkku. Myyntialalla, kaupan kassa.”
 
Tiedetään. Viihdeohjelman estoinen roolihahmo esittäytyi yleisölle uudestaan ja uudestaan, mutta vähempikin olisi riittänyt. 
 
Vaikka Martin kaltainen ”tavallinen” suomalaismies ei paljastaisi edes nimeään, hänestä voisi tuota pikaa luoda koko lailla täydellisen henkilöprofiilin.
 
Sen mahdollistavat kaikki se data ja digitaaliset jalanjäljet, joita ihmisyksilöstä alkaa tallentua jo ennen syntymää, viimeistään sillä hetkellä, kun odottava äiti ensimmäistä kertaa käy kotikuntansa äitiysneuvolassa ja terveydenhoitaja päivittää hänen tietonsa järjestelmään.
 
Siitä se alkaa.
 
Sitten synnytään, saadaan rokotuksia ja henkilötunnus, siirrytään väestörekisteriin, mennään päiväkotiin, esikouluun, kouluun, rippikouluun ja autokouluun, aloitetaan opinnot ja varusmiespalvelu, haetaan passi, saadaan sakot, mennään töihin ja naimisiin, otetaan lainoja ja vakuutuksia, hankitaan autoja sekä asuntoja, otetaan bonuskortteja ja ostetaan, ostetaan, ostetaan, maksetaan veroja ja laskuja, sijoitetaan varoja, matkustetaan, harrastetaan ja seurustellaan kotimaassa sekä ulkomailla, saadaan lapsia, tallennutaan tallentavien kameravalvontalaitteiden tallenteille, erotaan ja mennään uudestaan naimisiin, soitetaan, tekstataan, meilataan, googlataan, päivitetään, navigoidaan ja paikannutaan netissä ja somessa mobiililla ja läppärillä, sairastutaan, joudutaan onnettomuuteen, saadaan tukia, jäädään eläkkeelle, muutetaan laitokseen ja kuollaan.
 
Kaikesta tästä jää jälki. Kaikesta tästä jää kymmeniä tuhansia jälkiä.
 
Jos viranomaiset alkaisivat epäillä sinua, minua tai Martti Alasta vakavasta rikoksesta, mitä kustakin meistä olisi saatavissa selville pelkkien tilastojen, tiedostojen ja tallenteiden avulla? Miten tarkka profiili syntyisi muutamassa päivässä?
 
Jos viranomaiset voisivat ohittaa kaikki lainsäädännön asettamat esteet, he saisivat selville todella paljon.
 
Aloittaa voi vaikka juustosta.
 
Marketista ostettu juusto paljastuu päivämäärältään vanhentuneeksi. Se pitää palauttaa, mutta kuitti on kateissa. 
 
Ei hätää. Kanta-asiakaskortin avulla myyjä näkee, että juusto on ostettu samasta kaupasta edellispäivänä. 
 
Asiakastiedoista paljastuvat asiakkaan kaikki muutkin ostokset, ostospaikat ja ostoajankohdat.
 
– Tällä menetelmällä on mahdollista jäljittää ja tavoittaa viallisen tuotteen ostajat takaisinvetotapauksissa, sanoo tutkimus- ja kehitysjohtaja Jyrki J.J. Kasvi  Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tiekestä.
 
– Se on mahtava juttu, mutta teoriassa yhtä mahdollista olisi antaa vaikkapa henkivakuutusyhtiölle tiedot siitä, mitä ihminen kaupasta ostaa. Jos ostokset painottuisivat kaljaan ja koviin rasvoihin, vakuutusyhtiö voisi vetää siitä johtopäätöksiä.
 
Jyrki Kasvi on vihreiden entinen kansanedustaja ja varapuheenjohtaja, tekniikan tohtori, joka on perehtynyt tietotekniikkaan ja tietoyhteiskuntaan. 
 
Hän muistuttaa henkilödataa taltioidun jo Mesopotamian nuolenpääsavitauluihin vuonna 3000 eaa.
 
– Ennen tiedot olivat kuitenkin mapeissa jossain. Niitä oli hankalaa käyttää väärin ja soveltaa suuriin ihmismääriin.
 
– Tunnettu poikkeus on Hollannista, jossa oli 1930-luvulla luotu kattava väestörekisteri. Kun Saksa miehitti maan toisessa maailmansodassa, natsien oli rekisterin avulla helppoa löytää juutalaiset. Siellä olivat kaikkien osoitteet, sukulaissuhteet ja uskontotiedot. Siksi Hollannin juutalaisväestö tuhottiin niin totaalisesti.
 
Vuonna 2015 tiedostojen käyttö ja väärinkäyttö on huomattavasti yksinkertaisempaa.
 
– Yks kaks erilaisten hakujen tekeminen alkoi olla vaivatonta. Kaikki on tapahtunut puolivahingossa, emmekä lainkaan tiedä, mitä vaikutuksia sillä on yhteiskunnalle ja kulttuurille, Kasvi pohtii.
 
Suuria eettisiä kysymyksiä on paljon.
 
 Yhdeksi esimerkiksi Jyrki Kasvi ottaa poliisin tutkimukset Myyrmannin vuoden 2002 pommiräjähdyksen jälkeen. Pommimiehen liikkeitä selvitettiin tuolloin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lippujärjestelmän avulla.
 
– Siitä nousi kalabaliikki. Kuuluuko liikennelaitoksen henkilöstöetuihin voida seurata, missä vaikkapa aviomies matkustelee iltaisin?
 
Uudessa uljaassa digimaailmassa jopa omat kodinkoneet tietävät ja taltioivat ihmisen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä enemmän kuin ihminen itse. Markkinoilla on jo esimerkiksi jääkaappi, joka rekisteröi sisältönsä ja osaa kertoa, onko maito tai voi loppumassa. 
 
Älyjääkaappi osaa myös vahtia omistajansa dieettiä ja tarjota reseptejä, joita valmistaa jäljellä olevista ruoista. Lähitulevaisuudessa kaappi saattaa kenties lähettää puuttuvista tarvikkeista tilauksen suoraan kauppaan.
 
Vanhusten hoitoon tämä ”esineiden internet” avaa Jyrki Kasvin mukaan tyystin uusia mahdollisuuksia. Lattia voi ilmoittaa, jos pappa on kaatunut. Sänky voi kertoa, tarvitseeko mummu apua.
 
– Mutta onko ihmisellä halutessaan oikeus sammuttaa laite? Kasvi pohtii.
 
– Kun seksuaalisen aktiivisuuden on tutkittu lisääntyvän vanhalla iällä, onko oikein, että jossain valvomossa hämmästellään, miten se papan syke nyt noin nätisti nousee.
 
Useimmissa tapauksissa tarkoitus on Jyrki Kasvin mukaan hyvä, mutta sellaista tietovarastoa ei olekaan, joka olisi immuuni väärinkäytöksille. 
 
Siksi yksilön kannattaa hänen mielestään olla mieluummin vähän vainoharhainen kuin liian luottavainen. Terve kriittisyys on poikaa.
 
– Kun järjestelmään on pääsy, sitä voi aina käyttää väärin.
 
– Asialla saattaa olla henkilöstö, kuten poliisien Myllylä-urkinnassa, tai viranomainen itse.
 
Azerbaidžanissa turvallisuuspoliisi kuulusteli kansalaisia, jotka olivat teletietojen mukaan äänestäneet Euroviisuissa Armeniaa. Heitä epäiltiin epäisänmaallisuudesta.
Suomessa vastaavaa ei tapahdu.
 
Siitä pitää huolen tietosuoja, jonka tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio määrittelee itsemääräämisoikeuden käytöksi. Ihmisellä on oikeus tietää, kuka hänestä kerää tietoa ja mitä tarkoitusta varten. Yksilöllä on myös oikeus kieltää tiettyjen tietojen kerääminen ja luottaa muun muassa internetin tietoturvallisuuteen.
 
– Esimerkiksi kauppojen kanta-asiakasjärjestelmiin kuluttajat liittyvät vapaaehtoisesti. Jos he jaksavat lukea kaikki ehdot ja muut tekstit, heidän pitäisi myös tietää, mihin ovat liittyneet ja mihin antaneet luvan. Ongelma on, että ne tekstit alkavat olla hyvin vaikeaselkoisia, Aarnio moittii.
 
Jyrki Kasvin mainitsema ostostietojen vuotaminen esimerkiksi vakuutusyhtiöille ei sentään tule ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa kyseeseen. Tietosuojavaltuutettu ei sitä hyväksy.
 
– Se on kauhuskenaario. Kanta-asiakasprofiili ei voi muuttua kaupanteon kohteeksi.
Siirrytäänpä nettiin.
 
 Kun sinä, minä tai Martti Alanen etsimme Lontoon-lentoja, jonkin ajan kuluttua Facebook-sivullemme ilmaantuu lentojen ja Lontoon matkailumainoksia.
 
Tieto lentoyhtiön sivuilla käymisestä on hankittu evästeiden eli cookieiden avulla. Ne ovat dataa, jonka web-palvelin tallentaa käyttäjän tietokoneelle: ”Tämän tietokoneen IP-osoitteesta on käyty tuolla ja tuolla sivulla.”
 
Suomessa evästeitä koskeva lainsäädäntö on osa viestin luottamuksellisuutta koskevaa säädäntöä. Reijo Aarnion mukaan olennaista on, että käyttäjää on informoitava evästeiden käytöstä ja että käyttäjä voi halutessaan estää evästeet.
 
– Ja nyt puhuu vanha byrokraatti, tietosuojavaltuutettu innostuu ja jatkaa.
 
– Verkkomainonta on hankala ja haastava osa-alue, sillä siinä on paljon uusia virityksiä. Se on hyvin säädeltyä, mutta säätelyä voidaan yrittää kiertää esimerkiksi affiliate-konseptilla (kumppanuusmarkkinoinnilla) eli ostamalla vain tilaa jostain. Siihen liittyvä lainsäädäntö ei ole vielä ajan tasalla edes EU:ssa.
 
Aarnion mukaan markkinointia saatetaan tehdä kaukana Suomesta, ja kampanjointiin voi liittyä hakkerointia sekä tiedon myyntiä roskapostittajille ja huijareille.
 
– Kun ihmiset sitten kantelevat näistä, saattaa käydä ilmi, että palveluntarjoaja on ihan muilla mailla, ja ihmiset ovat itse asiassa antaneet suostumuksensa tälle toiminnalle.
 
Kun Niskavuori-elokuvassa puhelunvälittäjä Telefuuni-Santra salaa kuunteli Aarnen ja opettajattaren puhelua, tieto katosi puhelun päättyessä. Enää se ei katoa. (LM-HäSa)

Päivän lehti

3.12.2020

Fingerpori

comic