Kanta-Häme

"Kaikille voi vääntää rautalangasta"

– Kokokokokoko-koo, demonstroi projektityöntekijä Minna Helén.

Siltä kuulemma suomen kieli kuulostaa ummikon maahanmuuttajan korviin, kokonaisvaltaiselta konsonanttikopinalta. Pikku hiljaa vaikeakin kieli voi alkaa muuttua ymmärrettäväksi, jos otetaan mukaan piirrokset, kuvat, värit ja kehonkieli.

– Usein kuulee valiteltavan, kuinka vaikeaa on, ettei ole yhteistä kieltä. Se on ihan höpöhöpöä. Kaikille voi vääntää rautalangasta, jos vain pystyy suhtautumaan tilanteeseen avoimesti! puheterapeutti Hannele Merikoski julistaa.

Molemmat naiset ovat olleet mukana Avain-säätiön hankkeessa luomassa konkreettisia apuvälineitä, jotka raivaavat esteitä viestinnän ja molemminpuolisen ymmärryksen tieltä.

– Esteetöntä viestintää on hyvä verrata esteettömään liikkumiseen. Parikymmentä vuotta sitten alettiin tehdä luiskia ja matalalattiabusseja, ja nyt on huomattu, että kaikki hyötyvät niistä, Merikoski ja Avain-säätiön palvelupäällikkö Tarja Nikkilä kuvaavat.

Jalkapallo ja punaviini

Erilaisia käytännön metodeja on kehitelty esimerkiksi erityislasten, muistisairaiden vanhusten ja Lammin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden kanssa. Minna Helén esittelee turvapaikanhakijoiden ”selviytymiskansiota”, jossa kuvin on opastettu Hämeenlinnan tärkeiden palvelujen sijaintia ja toimintaohjeita niissä.

– Lammilla uimahalliin ja S-markettiin on viety kuvia, jotka auttavat maahanmuuttajia toimimaan ja löytämään tarvittavat ruoka-aineet.

– Kymmenen prosenttia turvapaikanhakijoista ovat luku- ja kirjoitustaidottomia omallakin kielellään, joten oppiminen tapahtuu parhaiten kokemalla ja tekemällä itse, Helén muistuttaa.

Hannele Merikosken mukaan ihan sama pätee myös suomalaisiin.

– Olen aina ihmetellyt, miksi opettelemme sisällä luokassa asioita, jotka tapahtuvat ulkona maailmassa. Ihminen oppii asioita, jotka koskettavat ja kiinnostavat häntä.

Merikosken mukaan jokainen voi testata, kuinka paljon on jäänyt mieleen vaikkapa kemian tai fysiikan tunneilta yläasteella.

– Minulla oli kiitettävä molemmista, mutta enää en muista niistä mitään. Sen sijaan osaan tilata punaviiniä mandariinikiinaksi, koska minulla on motivaatiota siihen, nainen nauraa.

Maahanmuuttajamiehillä helppona motivointikeinona toimivat kuulemma jalkapallo ja erilaiset tekniset vimpaimet.

Miksi Sakke piirtää?

Monenlaisten pelien ja leikkien lisäksi Esteetön viestintä -hankkeessa kehiteltyjä metodeja on esimerkiksi rytmissä piirtäminen.

– Siinä on kummallinen taika, joka selkiyttää myös viestijän omia ajatuksia ja hidastaa samalla myös puhetta ymmärrettävämmäksi. Rytmissä piirtäminen toimii lasten kanssa erityisen hyvin, Merikoski kehuu.

Toinen vastaava erityisryhmä on hänen mukaansa jääkiekkoilijat.

– Jääkiekkoilijat ovat hyvin visuaalisia. Niille on ihan turha puhua, vaan pitää piirtää! Siksi se Sakke Pietiläkin heiluu sen tussin ja fläppitaulun kanssa, Merikoski hekottelee.

Puheterapeutti saarnaakin ilon puolesta.

– Meidän virkamiesbyrokratia on hyvin ryppyotsaista, paperinmakuista ja rasittavaa. Selkokeskus on tehnyt hyvää työtä selkokielen lisäämiseksi, mutta vähintään yhtä paljon on tekemistä asennepuolella. Vähän voisi relata!

Yksi mielenkiintoinen tapa saada virkamies oivaltamaan omat puutteensa viestijänä on videoanalyysi.

– Kuvaamme työntekijää, jonka omaisuudeksi kaikki materiaali jää, eikä sitä näytetä ulkopuolisille. Videolta on jälkeenpäin helppo osoittaa kehittämisen kohteet, Tarja Nikkilä kertoo.

Eilen Avain-säätiön työntekijät kouluttivat kaupungin työntekijöitä kohtaamaan ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Ensi viikolla vuorossa ovat vapaaehtoistyössä seudulla toimivat.

– Me emme niinkään opeta, vaan provosoimme viestimään, Hannele Merikoski kiteyttää. (HäSa)

Päivän lehti

21.1.2020