Kanta-Häme

Kaikkea muuta kuin suojatyöpaikkoja!

Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöjohtaja Raija Hätinen närkästyi äskettäisestä Ilta-Sanomien uutisesta, jossa arvosteltiin kuntaliitoskuntien irtisanomissuojaa ja väitettiin kunnallisia työpaikkoja suojatyöpaikoiksi.

Myös vs. kaupunginjohtaja Juha Isosuo on sitä mieltä, ettei viiden vuoden irtisanomissuoja ole ollut Hämeenlinnassa minkäänlainen ongelma.

– Meidän henkilöstö tekee täydellä työpanoksella hyvinvointipalveluja. Kaikki ovat kelpoisia tehtäviinsä, joten puhe suojatyöstä on loukkaavaa, Hätinen sanoo.

Hallinto on ohut

Isosuo muistuttaa, että suurin osa työntekijöistä on opettajia sekä vanhustenhuollon ja terveydenhuollon työntekijöitä. Tekniikan ja kulttuurin työntekijöitä on vähän ja keskushallinnon väkeä vielä vähemmän.

– Yleensä väitetään, että hallinnosta supistamalla kuntatalous saadaan kuntoon, mutta Hämeenlinnassa hallinto on ohut, Isosuo vakuuttaa.

Uusi Hämeenlinna aloitti vuonna 2009, ja silloin virkavastuullisia esimiehiä oli 166. Nyt heitä on 150.

– Määrä on vähentynyt ja vastuut lisääntyneet, Raija Hätinen sanoo.

Palvelusihteereitä eli erilaisia toimistoihmisiä oli neljä vuotta sitten 146. Nyt heitä on 120.

– Näihin tehtäviin rekrytoitavat henkilöt ovat vähintään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Tehtävät ovat muuttuneet asiantuntijatehtäviksi, Hätinen kertoo.

Se, kuinka paljon kaupungin työntekijöiden kokonaismäärä on laskenut runsaassa neljässä vuodessa, onkin monimutkaisempi yhtälö. Tänä aikana on ehtinyt tapahtua monenlaisia muutoksia.

Työväki on vähentynyt

Pääkuvio on kuitenkin, että työntekijämäärä on vähentynyt 316 hengellä eli 3 820:stä 3 504:ään työntekijään.

– Yhtiöittäminen selittää tästä vain osan, Hätinen sanoo.

Suurin yhtiöittäminen neljän vuoden aikana on ollut Linnan Aterian perustaminen. Siihen siirtyi 160 työntekijää.

Merkittävää Hätisen ja Isosuon mielestä on ollut se, ettei irtisanomissuoja ei ole estänyt kaupunkia tekemästä muutoksia organisaatioonsa ja tapaan, jolla töitä tehdään.

– Olemme toteuttaneet esimerkiksi osaulkoistuksia vanhustenhuollossa. Esimerkiksi kun Kaurialan-Myllymäen kotihoito ja Virpolan palvelutalo ulkoistettiin, niiden henkilöstö siirrettiin muihin tehtäviin.

– Yksilötasolla edettiin yt-menettelyn kautta. Jokaiselle tarjottiin joko samankaltaista työtä tai henkilön koulutukseen ja kokemukseen sopivaa muuta työtä tai jopa uusia tehtäviä koulutuksen jälkeen.

Tällaisiin muutoksiin liittyy aina rekrytointikielto, eli kaupunki ei voi palkata ulkopuolelta väkeä tällaisiin tehtäviin niin kauan kuin kaupungin omissa työntekijöissä on niitä, jotka ovat uutta paikkaa vailla.

Mahdollisuus tiikerinloikkiin

Tähän tapaan saatiin uudet paikat myös Lammin sairaalan työntekijöille. Sairaala lopetti toimintansa joulukuussa.

– Tämä on myös mahdollisuus työntekijöille, niin että he voivat ottaa tiikerinloikkia. Esimerkiksi lähihoitajat ovat voineet halutessaan siirtyä vaikka päivähoitopuolelle.

Hätinen sanookin, että on klisee sanoa, että kuntaliitoskunnat eivät pystyisi sopeuttamaan organisaatiota tarpeen mukaan.

– Se on tekniikkakysymys. Sopeuttamisen voi tehdä ihan hyvin näinkin. Se vaatii suunnitelmallisuutta ja osaamista sekä yhteistyötä ammattijärjestöjen kanssa.

Hämeenlinnan maine tässä asiassa on levinnyt laajalle. Sekä Raija Hätinen että Juha Isosuo ovat kiertäneet kertomassa näistä kokemuksista. Hätisen mukaan esimerkiksi ammattijärjestöt ovat kiinnostuneita kuulemaan Hämeenlinnan menettelytavoista.

Suoja päättyy vuoden lopussa

Kuntaliitoksesta alkanut viiden vuoden irtisanomissuoja päätyy tämän vuoden lopussa. Irtisanomisia ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä väkeä ei yksinkertaisesti ole turhissa tehtävissä.

– Meillä ei kaiken kaikkiaan kuntaliitostilanteessa ollut kuin muutamia sellaisia henkilöitä, joiden sijoittamisessa oli jotain ongelmaa. Heistä jokainen on jo jäänyt pois kaupungin palkkalistoilta joko organisaatiomuutoksen takia tai eläkkeelle siirtymisen takia, Hätinen sanoo. (HäSa)

 

Päivän lehti

4.4.2020