Kanta-Häme Hämeenlinna

Kaikki alkoi nuoruusmuistosta, huutokauppalöydöstä ja mummon vanhasta kuurnasta – Sahtiperinne heräilee Kutilassa

Harri Tarpeenniemi ja Pekka Hurjanen ovat verestäneet Kutilan kylän sahtiperinteitä. Juomaan on haettu isoäitien tekemän sahdin makua.
Sahdintekijä Pekka Hurjanen hämmentää mäskiä pihamaallaan Kutilassa. Sekoittaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä maski ei saa palaa pohjaan. Kuva: Tomi Vesaharju
Sahdintekijä Pekka Hurjanen hämmentää mäskiä pihamaallaan Kutilassa. Sekoittaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä mäski ei saa palaa pohjaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Jo pelkkä sahdin tuoksu huumaa.

Kun soppatykin kantta nostetaan, makea ja aromikas tuoksu täyttää aistit. Tekstuuriltaan kaurapuuromainen tuote yllättää maullaan. Sokeria ei ole lisätty ollenkaan, mutta mäskissä on makea, jopa karamellimainen vivahde.

– Ajatelkaa, kaikki tämä makeus tulee viljasta! myhäilee Harri Tarpeenniemi, joka on herätellyt Kutilan kylän sahtiperinteitä yhdessä naapurinsa Pekka Hurjasen kanssa Hämeenlinnan Kalvolassa.

Olemme seuraamassa perinteisen juhannussahdin valmistusta. Mäski on nyt 57-asteista, Tarpeenniemi ilmoittaa lämpömittaria tarkastellen.

Juttu jatkuu videon ja kuvien jälkeen.

Mäskiä saa ja pitää maistella

Hurjasen huutokauppalöytöön, armeijan soppatykkiin, on jo aamuneljältä lisätty ainekset muhimaan.

Päivä kuluu mäskiseosta kypsytellessä. Mäskiä sekoitellaan ja maistellaan, kuinka viljan sokerinen maku alkaa kehittyä.

– On testattava, onko mäskissä oikea maku ja sokeripitoisuus, Tarpeenniemi sanoo.

Mäskissä on kaurapuuromainen rakenne. Mäskäyksen aikana viljojen tärkkelys pilkkoutuu sokereiksi. Kuva: Tomi Vesaharju

Parivaljakon tavoitteena on saada valmista sahtia juhannuspöytään. Juoman valmistukseen menee viikkoja.

Helpotus odottamiseen on, että sahtivierteen laskemisen jälkeen seoksesta saadaan parikymmentä litraa jälkitippaa.

– Siihen pannaan sokeria ja hiivaa ja käytetään siitä pikaolutta, jossa on aika hyvä maku! Tarpeenniemi kehuu sahdin sivutuotetta.

Armeijan soppatykki ei ole sahdinteon perinteisimmästä päästä, mutta palvelee tarkoitusta oivasti. Kuva: Tomi Vesaharju

Paluu maalle ja paluu perinteisiin

Naapurukset päätyivät muutama vuosi sitten yhdessä sahdintekoon perinteiden velvoittamina. Molempien isoäidit tekivät Kutilan kylällä sahtia.

Perinteen herättely alkoi Hurjasen vihjattua Tarpeenniemelle, että häneltä löytyisi sopiva mäskinkeittiöastia, ja ylisillä lepäsi yhä mummon vanha sahtikuurna.

Hyvän juoman ja ruoan ystävänä Tarpeenniemi tuli projektiin mukaan. Hän muistelee rippikouluikäisenä tehneensä mummonsa kanssa sahtia, mutta sittemmin harrastus oli jäänyt.

Harri Tarpeenniemi tarkistaa mäskin lämpötilaa. Kuva: Tomi Vesaharju

Maalle asumaan palattuaan Tarpeenniemi halusi palata myös perinteistä juomakulttuuria vaalimaan.

– Meistä oli sääli, kun kukaan ei jatkanut sahdinvalmistusta. Haluamme siirtää perinteen myös jälkipolvillemme. Tämä on yksi hienoja maalaisperinteitä, Tarpeenniemi sanoo.

Hurjasen isoäidin kuurna oli jo ajan haurastuttama, mutta puusepän avustuksella mallinnettiin uusi puukuurna mäskin valuttamista varten.

Pekka Hurjanen makustelee sahdin makua. Miesten ensimmäisistä sahtieristä juoma päätyi leiväksi, mutta muutaman vuoden harjoittelun jälkeen maku alkaa jo olla kohdillaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Nuorena maistui juoma, muttei sen teko

Hurjanen harmittelee, ettei ollut itse nuorempana kiinnostunut sahdinvalmistuksesta.

– Juoman mausta kyllä tykkäsin, Hurjanen naurahtaa.

Omilta isoäideiltä sahtioppia ei ehditty saada, joten Tarpeenniemi ja Hurjanen ovat kehittäneet taitojaan kantapään kautta oppien. Kylältä onneksi löytyi vielä vanhoja taitajia.

– Pikkuhiljaa olemme päässeet makuun, joka mummojen sahdissa oli, Hurjanen tuumaa.

Hurjasen mummon kuurnasta päädyt saatiin uudelleenkäytettyä. Kuva: Tomi Vesaharju

Perinnejuomaa palvilihan kera

Sahti on ruokajuomaa, eikä humalatila ole sen juomisen tavoitteena. Alkoholipitoisuus Kutilan sahdissa on 6–6,5 promillea.

– Alkoholipitoisuutta saisi nostatettuakin, mutta emme ole halunneet. Menemme maku edellä, Tarpeenniemi sanoo.

Mäskiä keitetään noin viisi tuntia nostaen lämpötila hiljalleen 85 asteeseen. Kuva: Tomi Vesaharju

Sahti kruunaa monen perinneruoan. Juoman saa myös jatkojalostettua makeaksi leiväksi, jota Tarpeenniemi ja Hurjanen kehuvat erinomaiseksi peuran palvilihasiivun kera.

Myyntiin Kutilan sahtia ei tehdä, vaan valmis juoma kulutetaan perhepiirissä.

Hurjanen epäilee, että jos he pyytäisivät sahdistaan sen työtunteja vastaavaa hintaa, siitä tulisi niin kallista, ettei se menisi kellekään kaupaksi.

Harri Tarpeenniemi ja Pekka Hurjanen valmistautuvat juhannukseen hyvissä ajoin, sillä perinteinen sahdinteko ei ole nopeaa puuhaa. Kuva: Tomi Vesaharju

Erikoisuutena väri ja makeus

Tarpeenniemi ja Hurjanen ovat halunneet tehdä juuri paikallisen maun mukaista sahtia.

Kutilan sahti on poikkeuksellisen tummaa esimerkiksi Lammin sahtiin verrattuna, sillä siinä on käytetty myös ruista. Moneen muuhun sahtiin verrattuna se on myös makeaa. Erityisenä lisänä ovat kaurahiutaleet. Ne pehmentävät juoman makua.

Maisteltavaksi toimituksen väelle tarjoiltiin edellistä käymiserää. Sahti pakastuu hyvin ja on parasta nautittuna viileänä. Kuva: Tomi Vesaharju

Maun hakemiseen on mennyt miesten arvion mukaan jo satoja tunteja.

– Tämä on kutilalaista sahtia. Tähän olemme pyrkineet ja tätä saaneet aikaiseksi, Tarpeenniemi tuumaa.

Sahdin makea muisto huulillamme jätämme herrat sekoittelemaan kulttuurista perintöään. Juhannuksena heidän uurastuksensa palkitaan. HÄSA

Pohjaan palamisen vaara on soppatykissä minimaalinen, mikä tekee siitä oivan astian mäskin keittämiselle. Kuva: Tomi Vesaharju

Näin syntyy Kutilan juhannussahti

70 litraan vettä tulee 25 kiloa ohramallasta, viisi kiloa ruismallasta, kilo kaurahiutaleita ja paketti hiivaa.

Mallastettu vilja mäskätään kuumassa vedessä. Seos muhii ensin muutaman tunnin, jonka jälkeen mäskiä keitetään noin viisi tuntia nostaen lämpötilaa 85 asteeseen.

Keittämisen jälkeen mäski valutetaan kuurnassa vierteeksi, joka käytetään sahdiksi.

Lämpökäymistä sahti vaatii pari päivää ja sen jälkeen kylmäkäymistä kahdesta kolmeen viikkoa. Kylmäkäymisessä sahti on 4–5 asteessa.

Päivän lehti

10.7.2020