Kanta-Häme

Kaikki ihmiset häikäistyvät

Häikäisy on merkittävä liikenneturvallisuutta heikentävä asia.

Soveltavan silmälääketieteen ja liikennelääketieteen professori Timo Tervo kertoo, että emme tiedä kovinkaan paljon siitä, miten ihmiset oikeasti näkevät. Olosuhteet, sairaudet, silmälasien lika ja vastaavat seikat vaikuttavat näköön.

– Esimerkiksi EU-direktiiviin on asiantuntemattomasti kirjattu kontrastinäkövaatimukset, vaikkei sille ole raja-arvoja, ja ikä muuttaa kontrastinäköä.

Hän muistuttaa, että nuorillakin on samentumia silmissään. Iän myötä ne pahenevat. Diabetes aiheuttaa jäälasin kaltaista samentumaa mykiön takaosaan, ja se haittaa paljonkin ajamista hämärässä ja pimeässä.

Häikäisyä aiheuttaa esimerkiksi vastaantulevien autojen valojen heijastuminen märästä asfaltista. Kirkkaat valonlähteet ja samanaikaiset syvät varjot aiheuttavat voimakkaita kontrasteja, jolloin näkeminen on todella hankalaa.

Silmien terveydestä huolehtimisen ohella häikäisyä voi helpoimmin torjua pitämällä silmälasit ja auton tuulilasin, myös sisäpinnan, puhtaina.

– Myös vitamiinien syönti hidastaa kuivan verkkokalvorappeutuman edistymistä. Mustikkasopan syöminen ei ole ihan tuulesta temmattu juttu, Tervo sanoo.

Avuksi älyvaloja

Autoteollisuus kehittää kaikenlaisia ajamista helpottavia teknisiä ratkaisuja ja turvalaitteita. Hämeenlinnassa lehdistölle esiteltiin Mercedes-Benzin järjestelmiä.

Mersun E- ja S-sarjoissa on älykkäitä valojärjestelmiä, joiden ohella käytetään tutkia sekä infrapuna- ja lämpökameroita.

Esimerkiksi Mersun led-valot toimivat siten, että kuljettajan ei tarvitse välttämättä lainkaan käyttää lähivaloja. Vastaantulijan häikäiseminen estetään siten, että kaukovalot automaattisesti kääntyvät alaspäin ja valokuviota muutetaan vastaantulijan lähestymisen myötä. Monimutkaisissa liikennetilanteissa automaatti vaihtaa lähivaloille.

Valot myös himmenevät, jos ne heijastuvat voimakkaasti takaisin esimerkiksi liikennemerkeistä tai opasteista.

Takaa tulevaa varoitetaan

Kun lähestytään edellä ajavaa takaapäin, järjestelmä himmentää ne ledit, joiden valo osuisi häikäisevästi edellä ajavaan. Sen molemmin puolin osoittavat valot jäävät palamaan, jolloin näkyvyys kauemmas pysyy hyvänä.

Takaa tulevan, nopeasti lähestyvän auton kuljettajaa varoitetaan takahälytysvilkkujen lyhyellä väläyttelyllä. Lähestymisen havaitsee ja lähestymisnopeuden mittaa tutka.

Jarruvalojen kirkkaus ja valokuvio muuttuvat ajotilanteen ja valaistuksen mukaan estäen takana ajavien häikäistymisen.

Kamerat havaitsevat elävät kohteet

Jalankulkijoiden ja eläinten havaitsemiseksi pimeällä ajettaessa käytetään infrapunakameraa ja lämpökameraa. Kuljettaja voi itse kytkeä mittaristoon näytön, jossa maisema ja elävät kohteet näkyvät. Järjestelmä voi myös toimia automaattisesti.

Eläinten ja ihmisten tullessa kameroiden näkyviin, kohteet näytetään mittariston näytöllä punaisina kuljettajan huomion herättämiseksi. Kuljettajan ja jalankulkijan havahduttamiseksi jalankulkija myös valaistaan neljä kertaa nopeasti välähtävällä kohdevalolla. Eläimille valoa ei välkytetä.

Infrapunakameralla nähdään täysin pimeässä 150 metrin päähän kuin päivänvalossa ja syvässä hämärässä jopa kilometrien päähän.

Kuljettajan työn helpottamiseksi ässä-Mersuissa on paljon muita automaattisia toimintoja. Pysäköintiavustin, kuljettajan vireystilan valvonta, kaistalla pysymisen avustin, liikennemerkkejä havaitseva avustin, peräänajovaaran tunnistin ja risteävän liikenteen sekä pyöräilijät havaitseva jarrutusavustin ovat niistä vain osa.

Toistaiseksi nämä laitteet saa vain kalliiseen loistoautoon, mutta jokseenkin varmasti kestää vain joitakin vuosia, kun ne alkavat olla tarjolla tavallisissa perheautoissa ja ennen pitkää niiden vakiovarusteita. (HäSa)

Päivän lehti

3.6.2020