Kanta-Häme

Kaikki puolueet samassa vaalisumassa

Kuntavaaleista on reilu kuukausi ja uudet valtuustot vasta hakevat työasentojaan, mutta tammikuun loppuun on aikaa enää reilu kahdeksan kuukautta.

Silloin käydään presidentinvaalien ensimmäinen äänestyskierros, ja suomalaiset äänestävät ensimmäisissä maakuntavaaleissa.

– Maakuntavaaleissa on kysymys tyystin uudesta vaalimuodosta, ja tammikuu tulee todella nopeasti. Hirvittää kyllä, sanoo Hämeen sosiaalidemokraattien toiminnanjohtaja Pirjo Alijärvi.

Hämeen Sanomat teki soittokierroksen puolue- ja piiritoimistoihin. Niistä kerrottiin, että katse on suunnattu jo tulevaisuuteen. Työn alla ovat yleiset linjaukset ja ehdokashankinta.

– Ei tässä ole mahdollisuutta jäädä ihmettelemään. Pikku hiljaa käännytään taas vaaliasentoon, sanoo Hämeen Kokoomus ry:n toiminnanjohtaja Mika Airinen.

Puoluekartan toisella reunalla henki on sama.

– Poliittisen puolueen tehtävä on hoitaa nämä asiat. Motivaatio on korkealla, totta kai! sanoo Vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Raimo Nieminen.

Puolueet eivät myönnä, että kolmet vaalit kymmenessä kuukaudessa rassaisivat erityisemmin niiden taloutta. Vaalit eivät tule koskaan yllätyksenä, ja vaikka rutistus on kova, ovat pienentyneet puoluetuet ja vuosia jatkunut nihkeä ulkoinen varainhankinta pakottaneet kaikki tarkkuuteen eurojen käytössä.

Niemisen mukaan vasemmistoliitto teki kuntavaalit historiallisen pienillä henkilö- ja euroresursseilla.

Demarit käyttivät kampanjointiin noin 600 000.

– Kuntavaalisatsaukset ovat olleet aika tasaisia, enkä luule, että niissä pihisteltiin maakuntavaaleja ajatellen, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Sekä Keskusta että Kokoomus panostivat kuntavaaleihin entistä vähemmän, molemmat noin 400 000 euroa.

– Me puolitimme budjettimme 800 000 eurosta. Tässä on ollut positiivisella tavalla pakkokin kehittää uusia tapoja toimia ja tehdä kampanjatyötä, sanoo Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.

Keskusta Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho muistuttaa rahan painoarvosta.

– Otetaan esimerkiksi RKP. Ei valtakunnallisilla kampanjabudjeteilla ole niin valtavaa korrelaatiota vaalimenestyksen kanssa.

Puolueissa arvellaan, että joissakin maakunnissa 88 nimen ehdokaslistoista järjestetään jäsenäänestyksiä, mutta tyypillisempää on, että ehdokkaita houkutellaan mukaan mittelöön työllä ja vaivalla.

– Vaatii aikamoisia taloudellisia panostuksia, että ehdokkaat ja puolueet saavat näkyvyyttä vaalipiirin alueella, sanoo demareiden Alijärvi.

Keskustan Iso-Aho on eri mieltä.

– Ihmiset ajattelevat, että ehdolle lähtijän pitää vetää iso kampanja koko maakunnan alueella, mikä voi vähän pelottaa. Mutta eihän se niin mene. Pitää keksiä oma viesti, ja keskittyä heihin, jotka ovat sille vastaanottavaisia.

Vaalikampanjat ovat viime aikoina lyhentyneet, ja jo maakuntavaalien ajankohta vaikuttaa siten, että perinteinen vaalityö tehdään tehokkaasti uudenvuoden jälkeen. Näillä näkymin ehdokaslistat menevät kiinni joulukuun alussa ja ehdokkaat saavat numeronsa kuun loppupuolella.

Budjettien ja ehdokasasettelun lisäksi puoluetoimistoissa pohditaan, miten kahden hyvin erityyppisen vaalin samanaikaisuus vaikuttaa kampanjoiden teemoihin.

– Se on mille tahansa puolueelle suurin yksittäinen haaste. Pääsevätkö maakuntavaalien teemat esille ja oikeuksiinsa presidentinvaalien varjossa? En usko, että kovinkaan moni pressaehdokas haluaa asemoitua puolueensa maakuntavaaliveturiksi, sanoo Kokoomuksen Pesonen. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita