Kanta-Häme

Kaikki terveyspalvelut yhden luukun takana

 

Suomalaisen terveydenhuollon perusmallissa potilas varaa ajan terveyskeskuksesta ja selvittelee lääkärille vaivansa. Usein apu löytyykin, mutta etenkin monista eri ongelmista kärsivä asiakas saattaa jäädä ihmettelemään, minne suuntaan seuraavaksi pitäisi lähteä. Se, mihin ihminen on hoitojen kiertokulussa ajautunut, on pitkälti riippunut potilaasta itsestään.
 
– Asiakkaat ovat joutuneet hyppimään puolelta toiselle ja ammattilaiset eivät ole kommunikoineet keskenään, Hämeenlinnan terveyspalveluiden palvelupäällikkö Lilli Väisänen sanoo.
 
– Palveluista on tullut joustamattomia ja jonotusajat ovat vain kasvaneet joka puolella.
 
Hämeenlinnan terveyspalveluissa on syksystä asti kokeiltu valtakunnallistakin huomiota herättänyttä kanavamallia ja kokemukset ovat olleet hyviä. Ensi viikon alusta lähtien malli otetaan kantakaupungissa käyttöön, kun Keskustan, Vanajaveden ja Kaurialan terveysasemat yhdistyvät. Näiden asemien asiakkaita palvelee jatkossa Viipurintien terveysaseman palveluohjauspiste entisen keskustan terveysaseman tiloissa. Lakkautettavien asemien tutut puhelinnumerot ovat kuitenkin edelleen käytössä.
 
– Kanavamalli tarkoittaa sitä, että ihminen tulee terveyspalveluihin yhtä väylää pitkin ja kuvailee tarpeensa, terveyspalveluiden toimitusjohtaja Risto Mäkinen selittää.
 
– Sen jälkeen ammattilaiset yrittävät löytää ratkaisut näihin tarpeisiin. Tämän järjestelmän myötä asiakas voi saada apua kaikkiin ongelmiinsa paljon entistä sujuvammin.
 
Mäkinen esittää esimerkin potilaasta, joka käy lääkärissä alaselän kipujen takia ja saa siihen reseptilääkkeen. Jos lääkitys ei auta, ollaan taas alkupisteessä, eli uudessa ajanvarauksessa.
 
– Kanavamallissa halutaan varmistaa, että alkanut hoito saadaan valmiiksi. Ammattilaisella on uuden ajan varaamisen lisäksi nyt useita muitakin vaihtoehtoja. Hän voi kannustaa asiakasta omahoitoon, ohjata hänet fysioterapeutille tai rohkaista häntä lähtemään mukaan ryhmätoimintaan muiden samoista vaivoista kärsivien kanssa.
 
Sähköinen sopimus
 
Palveluohjauspiste ohjaa asiakkaita oikeaan palveluun ja arvioi palveluntarvetta puhelimitse, paikan päällä tai sähköisten yhteydenottojen kautta. Palvelupisteessä voi tehdä myös eOmahoitosopimuksen. Tässä palvelussa potilas saa käyttöönsä sähköisen terveyskansion, jossa hän voi tarkastella yhteenvetoa terveystilanteestaan, hoitosuunnitelmaansa, rokotustietojansa sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä terveysaseman henkilöstön kanssa. Palvelu edellyttää, että potilaalla on käytettävissään tietokone, nettiyhteys sekä henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. 
 
– Sähköinen omahoitosopimus otettiin täällä käyttöön ensimmäisenä terveyskeskuksena Suomessa, Väisänen kertoo.
 
– Meillä on tällä hetkellä 700 käyttäjää. Asia voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta sujuu ihan hyvin keneltä tahansa, joka on oppinut käyttämään esimerkiksi verkkopankkia. 
 
Neuvoja tai palveluohjausta tarvitseva kaupunkilainen saa vastauksen muutaman tunnin viiveellä omaan sähköpostiinsa, eikä hänen tarvitse päivystää aamukahdeksasta luurin ääressä odottamassa vapautuvaa linjaa.
 
Yhteinen suunnitelma
 
Hämeenlinnan kantakaupungissa on 26 000 asukasta. Heistä noin 5 prosenttia kärsii monista sairauksista ja korkeista riskeistä. Heidät ohjataan kanavamallissa terveyshyötypalvelujen käyttäjäksi.
 
– Tähän ryhmään kuuluvat saavat itselleen hoitovastaavan, joka laatii hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa, Mäkinen sanoo.
 
– Hoitovastaava on myös se ammattilainen, joka koordinoi hoidon kokonaisuuden ja huolehtii myös kommunikaatiosta eri asiantuntijoiden välillä.
 
Toimintamallin toinen palvelukanava on episodipalvelut, jonka piiriin kuuluvat loput kaupunkilaisista. Heidän hoidossaan kiinnitetään jatkossa erityisesti huomiota palvelujen saatavuuden parantamiseen ja hoidon saattamiseen valmiiksi.
 
Kanavamalliin siirtyminen ei aiheuta merkittäviä investointeja terveyspalveluille. Uutta palveluohjauspistettä varten on rakennettu pari seinää, mutta vastaavasti tilojen käyttöä tiivistetään entistä enemmän.
 
– Meidän ammattilaisemme joutuvat tässä venymään, koska he joutuvat vaihtamaan usein huonetta kesken päivän ja tekemään toimistotyönsä jossain pienemmissä tiloissa. Kaupungin talousahdingossa haluamme tinkiä mieluummin tiloista kuin henkilöstökustannuksista, Mäkinen toteaa.
 
– Uuteen malliin siirryttäessä työntekijämme joutuvat varsinkin alkuvuonna todella koville. Toivon, että asiakkailla riittää ymmärrystä niille sotkuille, joita muutoksesta väistämättä aluksi seuraa. Uskomme kuitenkin, että uudistus parantaa merkittävästi terveydenhuoltoa ja lisää myös ammattilaisten työn mielekkyyttä.
 
 

Päivän lehti

31.3.2020