Kanta-Häme

Kaivo kaipaa säännöllistä keväthuoltoa

Sammakko kaivossa ei ole hyvä merkki.

Vaikka se vanhan kansan mukaan puhdistaakin juomavettä, tarkoittaa se samalla sitä, että kaivoon pääsevät omin luvin muutkin eläimet.

Eläin saattaa päästä kaivoon, mutta ei enää sieltä pois. Raadoista liukenee veteen bakteereita, joita ei saa pois kuin desinfioimalla.

– Vanha kansa varjeli kaivovettä, sillä hana- tai pulloveden kaltaisia vaihtoehtoja ei ollut. Renkaiden peseminen ja huoltaminen oli jokakeväinen kotityö, toteaa laboratorion johtaja Sirpa Väntsi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.

Suuri osa kaivoveden epäpuhtauksista johtuu esimerkiksi pintaveden mukana kulkeutuneista bakteereista. Siksi tärkeintä onkin huolehtia kaivon kannen kunnosta.

Betoni on puuta parempi materiaali, sillä se kestää kosteutta paremmin. Kannen on oltava tiivis, mutta myös ilman on saatava vaihtua vapaasti.

– Tuuletusputken pää on hyvä suojata pienireikäisellä verkolla, jotta esimerkiksi jyrsijät eivät päse kiipeämään sitä kautta veteen, Väntsi neuvoo.

Rengaskaivon kohdalla renkaiden huolellinen kohdistaminen on tärkeää, jotta veteen ei pääse liitoskohdista epäpuhtauksia.

Kaivon ympäristö on hyvä siivota turhasta pusikosta ja romusta. Myös mahdollinen ulkokäymälä kannattaa rakentaa pihan toiselle laidalle.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa tutkitaan vuosittain 2 000-3 000 vesinäytettä, jotka ovat peräisin yksityisessä omistuksessa olevista kaivoista. Eniten yhteydenottoja tulee keväisin, kun lumet alkavat sulaa ja mökkikausi lähestyä.

Veden laatu on hyvä tarkastaa viimeistään siinä vaiheessa, kun vesi on sameaa tai kellertävää ja haisee pahalta. Edes kirkkaalta näyttävä, hajuton ja mauton vesi ei välttämättä ole bakteeritonta.

Veden käyttökelpoisuuden saa tarkistettua reilulla satasella.

– Veden kellertävä väri johtuu useimmiten korkeasta rautapitosuudesta. Noin tuhat euroa maksavalla suodatinjärjestelmällä vedestä saadaan käyttökelpoista.

Suodattamisen lisäksi saastunut vesi voidaan puhdistaa korjaamalla tai desinfioimalla kaivo. Keväthuollon yhteydessä kaivo kannattaa myös tyhjentää, jotta seisonut vesi vaihtuu.

Kaivonomistajat ovat pääosin valveutuneita ja hyvin perillä oman veden laadusta, kertoo terveystarkastaja Päivi Lindén Hämeenlinnan kaupungilta.

Kaupungin terveystarkastajien vastuulla ovat julkista toimintaa harjoittavat kiinteistöt, jotka eivät kuulu kunnalliseen verkkoon, sekä vesilaitokset.

Lindénin mukaan myös yksityiset henkilöt kysyvät säännöllisesti neuvoa esimerkiksi laboratoriosta saapuneiden tulosten tulkintaan.

– Karkeasti jaoteltuna porakaivon ongelmat johtuvat maaperästä, rengaskaivon pintavedestä, Lindén summaa.

Koko Kanta-Hämeen alueella veden rautapitoisuus on korkea. Raudan suhteen kyseessä on lähinnä esteettinen haitta, toisin kuin raudan kanssa usein esiintyvän magnaanin kohdalla.

Jopa neljännes porakaivoista sisältää mangaania yli 100 mikrogrammaa litrassa, mikä on haitallista erityisesti lapsille. Viranomaiset suosittelevatkin veden testaamista vähintään kolmen vuoden välein.

– Omaan terveyteen kannattaa satsata. HÄSA

Päivän lehti

30.3.2020