Kanta-Häme Forssa

Kakkostietä yritetään yhä liikennepoliittiseen ohjelmaan: “Valtion rahat ovat äärimmäisen tapeltuja ja pieniä”

Kakkostietä yritetään saada yhä mukaan liikennepoliittiseen ohjelmaan.
Valtatie 2:ta halutaan kehittää myös logistiikan vuoksi. Tie on kuljetusmääriltään valtateistä vähiten käytetyimpiä, vaikka kuljetukset kulkevatkin sitä pitkin usein osan matkasta.

Valtatie 2:n kehittämisen suunnittelu jatkui virallisen neuvottelukunnan palaverissa Porissa perjantaina. Tapaamisessa oli mukana kakkostien varren kuntien edustajia, yhteistyökumppaneita, ELY-keskusten suunnittelijoita ja edustajia maakuntaliitoista.

Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi kertoo, että kakkostien kehittämisen ytimessä on tien saaminen seuraavan hallituksen liikennepoliittiseen ohjelmaan.

– Siellä meidän on pakko olla ja sinne tie on meidän ihan pakko saada, jos haluamme, että kehittämistä jatketaan, Kesäniemi painottaa.

Palaverissa paikalla olivat kunnanjohtajista Kesäniemen lisäksi muun muassa Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson ja Humppilan kunnanjohtaja Jari Keskitalo. Valtatie 2 koskettaa niin kuntia, ELY-keskuksia kuin yrittäjiäkin.

– Mietimme jo tien tulevaisuutta tulevalla hallituskaudella. Kun tiehankkeita tehdään, meillä pitää olla ennakkoon selkeät suunnitelmat, miten mennä eteenpäin, koska maan hallituksen kausi on äärettömän lyhyt, Kesäniemi jatkaa.

Kesäniemi antaa esimerkin, miksi suunnitelmien pitää olla selkeitä, jos valtatie 2 pääsee seuraavaan liikennepoliittiseen ohjelmaan.

– Jos meille sanotaan, että saatte sata miljoonaa kakkostien kehittämiseen, se menee ohi, koska suunnitteluaika on niin pitkä. Teiden suunnittelu, kuten leventäminen ja kaikki muut työt kuulemisineen ja mahdollisine valituksineen vie niin paljon aikaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa teistä tehdään hanke aina 12 vuodeksi kerrallaan. Meidän syklimme, maan hallituksen kausi neljä vuotta, on äärimmäisen lyhyt lähteä tätä toteuttamaan.

Kesäniemen mukaan tietä varmaan tullaan jatkossakin kehittämään paloina, koska valtion rahat ovat äärimmäisen tapeltuja ja pieniä. Kuntien kohdilla tiessä on myös niin sanottuja “pullonkauloja”, joihin kunnat voivat vaikuttaa omalla kaavoituksellaan.

– Kakkostietä on tietenkin myös koko ajan kehitetty, vaikka ei samalla tasolla kuin esimerkiksi valtatie 8:aa, mihin on hallituskaudella mennyt huomattavan paljon rahaa.

Palaverissa puhuttiin paljon myös siitä, miten vain yksi kunta, seutukunta tai maakuntakaan ei vie kakkostietä eteenpäin.

– Koko porukka Porista Helsinkiin toimii tässä edunvalvonta-asiassa. Yhdessä olemme enemmän ja saamme aikaan parempaa jälkeä. Jos yhtä osaa kakkostietä kehitetään, niin se palvelee meitä kaikkia. HäSa