Kanta-Häme

Kaksi diivaa maajusseina

Sopraano Ritva-Liisa Korhonen nauttii, kun voi kesällä heittää nuotit nurkkaan ja vaihtaa puutarhahansikkaat käteensä.

Rikkaruohot saavat kyytiä ja multasäkit pöllyävät, kun hän puuhastelee lapsuutensa kotitalon pihassa Hämeenlinnan Kankaantakana.

– Oopperassa sopraano on aina se diiva, joka istuu divaanilla palvelijoiden ympäröimänä. Täällä pääsee tekemään käsillä ja näkee kättensä jäljen, hän sanoo.

Kaupunkilaiskoira, bichon frisé Adina, seuraa puutarhamyllerrystä pehmustetulta tuolilta silmät ympyriäisinä.

– Helsingissä se on tottunut kaiken maailman hälytysajoneuvojen ääniin, mutta täällä se raukka menee hämilleen kun fasaani vähän rääkäisee, Korhonen nauraa.

Hämeenlinnassa …puuha ei lopu

Suomen kansallisoopperan solistikuntaan kuuluva Ritva-Liisa Korhonen käy Hämeenlinnassa niin usein kuin työltään ehtii. Parhaiten aikaa on kesällä.

– Kyllä Hämeenlinna on kesällä tukipiste. Tähän tullaan ja tästä lähdetään reissuun, hän kuvailee.

Aina ei suinkaan tarvitse lähteä mihinkään. Ritva-Liisa Korhosen ja hänen äitinsä hoitamassa puutarhassa mansikkamaa kukoistaa ja omenapuutkin pukkaavat raakileita niin, että töitä on odotettavissa loppukesälläkin.

Myös leikkimökin maalaus kuuluu sopraanon kesäsuunnitelmiin.

– Hämeenlinnassa on aina paljon puuhaa ja tekemistä, hän sanoo.

Lisäksi lapsuudenystäviltä satelee kutsuja grillaus- ja uintiretkille. Korhonen käy mielellään myös kesäteatterissa ja Sibeliuskodin kesämatineoissa.

– Ja sitten tänne on tullut aivan ihania kartanoravintoloita, joihin on mukava viedä vieraat, hän kiittelee.

Juhlakausi …edessä

Ritva-Liisa Korhosen 30-vuotinen taival Suomen kansallisoopperassa alkaa olla lopuillaan. Hän jää eläkkeelle vakituisesta solistin tehtävästään vuoden kuluttua lokakuussa.

Hän pitää jäljellä olevia kuukausia juhlakautenaan. Työsarkana ovat muun muassa koululaisproduktiot Hölmöläisoopperan parissa.

– Siitä tulee hieno päätös koko näyttämöuralleni. Olen kiitollinen, että olen saanut olla näin kauan osana ensemblea, hän sanoo.

Taipaleelle on mahtunut myrskyisiäkin kausia, mutta Korhosen mielestä ne kuuluvat taiteellisen työyhteisön arkeen. Sitten jatketaan eteenpäin.

Jatkossa Korhonen aikoo keskittyä opetustehtäviin muun muassa Sibelius-Akatemian ja Metropolia-ammattikorkeakoulun oopperakoulutuksessa.

– On ihanaa, kun voi siirtää kokemuksensa eteenpäin ja kun on, mistä kertoa, hän sanoo.

Sukujuhlilla …lauletaan yhdessä

Oppilaiden esiintymiset vetävät Ritva-Liisa Korhosen myös Savonlinnan oopperajuhlille. Yhdeksän kesää Olavinlinnan näyttämöllä riittivät hänelle – nyt hän opettelee katsojan rooliin.

– Tänä kesänä laulan vain sukujuhlilla, hän sanoo.

Laulu ei taida loppua lyhyeen, sillä Korhosella on musisoiva suku. Merkkipäivinä vietetään aikaa yhdessä ja lauletaan yhdessä.

Ritva-Liisalla on kolme vanhempaa veljeä, joista ainakin entinen oopperajohtaja, nykyinen Sibelius Celebrationsin johtaja Erkki Korhonen on tullut hämeenlinnalaisille tutuksi.

– Hän on tehnyt Hämeenlinnassa hyvää työtä. Erkki on jatkuvasti kiinnostunut ja innostunut kaikesta ja tutkii asioita, pikkusisko kehaisee.

Suvun yhteinen mökki on Vanajaveden rannalla. Siellä Ritva-Liisa Korhonenkin malttaa jättää puutarhatyöt: paikka on veneilyä, uimista ja saunomista varten, ei mikään työleiri. (HäSa)