Kanta-Häme Kulttuuri Hämeenlinna

Kalle Carlstedt on aikansa merkittävimpiä graafikoita, jonka suuri yleisö on unohtanut – Nyt häneen voi tutustua Hämeenlinnan taidemuseossa

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee laajemmin kokoelmansa Kalle Carlstedtin teoksia ensimmäistä kertaa sitten 1980-luvun.

 

– Pienikokoisia, intensiivisiä kuvia.

Näin kuvailee Hämeenlinnan taidemuseon Kalle Carlstedtin näyttelyn teoksia amanuenssi Päivi Viherluoto.

1900-luvun alkupuolella taiteilijana vaikuttaneen Carlstedtin tuotanto keskittyy etenkin puupiirroksiin ja guassimaalauksiin. Hän oli aikansa tunnetuimpia suomalaisia graafikoita, joka vaikutti suuresti puupiirrostaiteen kehitykseen Suomessa.

– Pidän tärkeänä sitä, että näyttelyiden avulla esitellään myös sellaisia taiteilijoita, jotka ovat olleet oman aikansa merkittäviä nimiä, mutta jotka eivät ole nyt muodissa. Se on osa museon taidehistoriallista tehtävää, Viherluoto sanoo.

 

Kaikki teokset omasta kokoelmasta

Carlstedtin näyttely pohjautuu kokonaisuudessaan Hämeenlinnan taidemuseon omaan kokoelmaan. Museolla on kokoelmassaan yhteensä 90 Carlstedtin teosta, joista näytteillä on nyt 70.

Viherluoto kertoo, että edellisen kerran Carlstedtin teoksia oli tässä laajuudessa esillä vuonna 1984 järjestetyssä näyttelyssä. Tosin sen jälkeen taidemuseon kokoelma on karttunut uusilla teoksilla.

Hämeenlinnan taidemuseon lisäksi Carlstedtin taiteen mittavia kokoelmia on Ateneumilla ja Jyväskylän taidemuseolla.

 

Koulukaupunki

Hämeenlinna oli Kalle Carlstedtille koulukaupunki.

Taiteilija asui lapsuutensa Sääksmäen Kuurilassa, mutta opiskeli muutaman vuoden Hämeenlinnan lyseossa, kunnes siirtyi Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun Helsinkiin. Opiskeluvuosiensa jälkeen hän kuitenkin palasi taiteilijaveljensä Mikko Carlstedtin kanssa kotiseudulleen Sääksmäelle.

– Sääksmäki oli Carlstedtin taiteilijavuosina eräänlainen taiteilijoiden eldorado. Suuri joukko runoilijoita, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita vietti siellä aikaa ja työskenteli yhdessä. Päivölän kansanopisto veti paikkakunnalle kesäisin puolestaan näyttelijöitä, Viherluoto kertoo.

Carlstedtin pitkäaikaisiin ystäviin kuului esimerkiksi kirjailija Joel Lehtonen.

Kalle ja Mikko Carlstedt olivat hyvin aktiivisia myös Hämeenlinnan taide- ja kulttuurielämässä. He esimerkiksi järjestivät kaupungissa taidenäyttelyitä ennen kuin Hämeenlinnan taidemuseota oli perustettu.

 

Simberg-vaikutteita

Amanuenssi Päivi Viherluoto kertoo Carlstedtin käyneen vedostamassa teoksensa kaupungissa, mutta hän ei ole pystynyt varmistamaan onko vedostuspaikka ollut Hämeenlinnassa sijainnut Kariston kirjapaino. Kuva: Pekka Rautiainen
Amanuenssi Päivi Viherluoto kertoo Carlstedtin käyneen vedostamassa teoksensa kaupungissa, mutta hän ei ole pystynyt varmistamaan onko vedostuspaikka ollut Hämeenlinnassa sijainnut Kariston kirjapaino. Kuva: Pekka Rautiainen

Taiteilijana Carlstedtin tuotannon voi Viherluodon mukaan jakaa kolmeen kauteen.

Uransa alussa hänen teoksensa olivat ekspressionistisia ja ne heijastelivat vahvasti taiteilijan omaa mielentilaa.

Nuoren taiteilijan elämäntuska ja epävarmuus näkyivät uran alkuvaiheen töissä synkkinä aiheina ja melankoliana.

– Näissä teoksissa on nähtävissä myös Carlstedtin opettajana toimineen Hugo Simbergin vaikutus.

Uransa puolivälissä Carlstedt teki paljon kansallisesta kulttuurista ja karjalaisesta perinteestä ammentavia kuvituksia. Viherluoto kertoo hänen olleen kuvittamisesta jopa niin innostunut, että hän teki niitä teoksiin pyytämättä.

– Esimerkiksi Eino Leinon Helkavirsien kuvituksen hän teki ensiksi valmiiksi ja kysyi vasta sitten Leinolta, olisiko tämä kuvituksesta kiinnostunut.

 

Metsien ja rantojen kulkija

Uransa loppuaikana Carlstedtin käänsi katseensa ulos. Hän kuvasi itseään metsien ja rantojen kulkijaksi, jonka teosten aiheisiin nousivat nyt luonto ja sen tunnelmat.

Osa hänen tuon ajan töistään oli suorastaan dokumentaarisia, mutta hän otti töihinsä vaikutteita myös lyyrisestä ilmaisustaan tunnetusta japanilaisesta puupiirrostaiteesta.

– Carlstedt oli aiheiltaan kansallinen taiteilija, mutta hänen ilmaisunsa juuret olivat kansainväliset. Hän ihaili suuresti esimerkiksi Edvard Munchia, ja hänen töissään näkyy eurooppalaisen taiteen historia. HÄSA

Carlstedtin näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa 26.4.2019–16.2.2020.

Artikkelia muokattu 26.4.2019 klo 13:42: Jutussa kerrottiin aiemmin Carstedtin syntyneen Sääksmäen Kuurilassa. Todellisuudessa hän syntyi Liedossa, mutta vietti lapsuutensa Kuurilassa.

Kalle Carlstedt

Syntyi vuonna 1891 Liedossa, mutta asui lapsuutensa Sääksmäen Kuurilassa. Kuoli vuonna 1952 Sääksmäellä.

Avioitui vuonna 1921 Emmi Lehdon kanssa. Pariskunta sai viisi lasta: Irma, Juhani, Ulla, Helka ja Lea.

Tunnetaan puupiirroksistaan, kirjankuvituksistaan ja pienikokoisista vesivärimaalauksista.

Tunnetuimpia kuvituksia Eino Leinon Helkavirret (1924) ja Sata Kantelettaren laulua -kirja (1930).

Asui joitakin vuosia perheensä kanssa Vanajavedellä Iso-Vohlin saaressa. Muutti myöhemmin Sääksmäen Huttulan kylään Kiiliän tilalle.