Kanta-Häme

Kalmun lunastuskeskustelu avattiin jälleen

Kalmun alueen pakkolunastuskeskustelu on avattu Riihimäellä. Jotta kaupunki voisi käynnistää Kalmun asemakaavoituksen uudeksi asuinalueeksi, yksityisiltä maanomistajilta pitäisi saada 84 hehtaaria kaupungin omistukseen.

Kaupunginhallituksessa istuvien poliitikkojen on vaalivuonna saatava aikaan päätös pakkolunastusmenettelyn käyttämisestä. Jotta lunastusta voidaan käyttää, siihen on haettava lupaa ympäristöministeriöltä.

Lunastusperiaate nostettiin tiistaina ensi kertaa esiin. Tekninen lautakunta tutki esitystä, muttei vielä saanut aikaiseksi päätöstä siirtää asia kaupunginhallitukselle. Lunastusesitys lepää pöydällä.

Kuuden vuoden vääntö

Kalmu valittiin jo vuonna 2006 kaupungin kasvusuunnaksi. Jo tuolloin oli selvää, että kaupungin on pystyttävä ostamaan maata yksityisiltä tai pakkolunastamaan sitä.

Tuolloin joulun alla vuonna 2008 kaupunginhallitus päätti tiukan keskustelun ja väännön jälkeen, ettei hae ympäristöministeriöltä lupaa lunastusmenettelyn käyttöön.

Tänä vuonna kaupunginvaltuusto on kuitenkin hyväksynyt maapoliittisen ohjelman, johon kirjattiin myös selväsanaisesti mahdollisuus käyttää lunastusta maanhankinnassa viimeisenä keinona.

Riihimäen kaupunki on vuodesta 2006 lähtien ostanut maata Kalmusta. Nyt kaupungilla on tarvittavasta noin 300 hehtaarin alueesta omistuksessaan lähes 150 hehtaaria.

Asuinalueen asemakaavoitus ei kuitenkaan pääse käynnistymään, koska kaupunki omistaa maata lännestä eikä itäosista, joista alueen tiestöä ja asutusta pitäisi lähteä rakentamaan.

Ratkaisun aika tullut

Riihimäen hallintojohtaja Jussi Savolan mielestä päätös lunastusmenettelyn hakemisesta ministeriöltä on tehtävä tämän vuoden aikana.

– Vuoteen 2016 meiltä loppuu tonttireservi. Millään kasvavalla kaupungilla ei ole varaa sellaiseen tilanteeseen. Lunastusmenettelyn hakeminen on iso ponnistus, mutta vastakkain ovat yksityinen ja yleinen etu, Savola toteaa.

Kaupunki on täydennyskaavoittanut nykyisiä alueitaan, mutta vuonna 2016 tonttireservi uhkaa loppua ja on avattava uusi asuinalue.

– Kalmu on valittu kasvusuunnaksi jo vuonna 2006 eikä muita alueita suunnitella. En usko, että maanhankinta muiltakaan alueilta etenisi juurikaan Kalmua helpommin tässä tilanteessa, Savola sanoo.

Neuvottelut jumissa

Kalmussa maanhankinta on jumittunut paikoilleen. Jussi Savola uskoo, että lisää raakamaata voitaisiin vielä saada, jos kaupungin tarjoama hinta kaksin- tai kolminkertaistettaisiin, mutta sekään ei ratkaise tilannetta.

– Osalle maanomistajista maalla on muita kuin rahallisia arvoja. Heidän maansa ei ole kaupan.

Kalmussa 28 maanomistajaa omistavat asumiseen, katuihin ja palveluihin tarvittavaa maata, jonka arvo on 1,5 miljoonan euroa.

Kaupunki maksaa maasta nyt 1,76 euroa neliöltä maanomistajille.

– Maan hintaa ei voi nostaa. Maanhankinnassa omistajia on kohdeltava tasapuolisesti, Savola sanoo ja muistuttaa, että yhtäkkinen raakamaan hinnannousu vaikuttaisi myös tuleviin kauppahintoihin.

Lunastusmenettely takaa maanomistajille käyvän hinnan, jonka määrää puolueeton, ulkopuolinen lunastustoimikunta.

Edessä pitkä prosessi

Jos Riihimäen kaupunginhallitus päätyy hakemaan ympäristöministeriöltä lupaa käyttää lunastusmenettelyä, ympäristöministeriön mahdollisesta luvasta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aikaa molempiin kuluu yhteensä 2-3 vuotta.

Lunastustoimikunnan päätöksistä voi valittaa ensin maaoikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan oikeuteen.

Lunastuksen jälkeen alkava asemakaavan laadinta on vähintään yhtä hidasta valitusoikeuksineen. Lunastus- ja kaavaprosessi vievät aikaa useamman vuoden ajan. (HäSa)