Kanta-Häme

Kalmun maiden lunastus nousee taas esille

Raakamaan lunastaminen Kalmusta näyttää nousevan jälleen valmisteluun Riihimäellä.

Kaupunginhallitus on tyrmännyt lunastusmenettelyn hakemisen kaupungissa jo kahdesti, vuosina 2008 ja 2012. Nyt hakemisesta päättäminen on siirtymässä kaupunginhallitukselta valtuustolle.

– Kaupunginhallituksessa voimasuhteet ovat sellaiset, ettei enemmistöllä ilmeisesti ole lunastushalukkuutta. Voisin kuvitella, että nyt on tarkoitus mitata valtuuston halukkuus, pohtii kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Heimonen (kok.).

Kaupunginhallituksen johtosäännön muutos edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksyntää. Vasta sen jälkeen valtuusto pääsee päättämään lunastusmenettelyn hakemisesta ympäristöministeriöltä.

Maakaupat seisovat jumissa

Kaupunki on jo usean vuoden ajan neuvotellut Kalmun maanomistajien kanssa maakaupoista, jotta osayleiskaavalla suunniteltua uutta kaupunginosaa päästäisiin toteuttamaan. Raakamaan myynti on ollut viime aikoina nihkeää.

Valtuuston hyväksymästä osayleiskaavasta tehty valitus hylättiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, mutta päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ennen KHO:n ratkaisua kaupunki ei hae lunastusmenettelyä eikä käynnistä asemakaavoitusta.

Kaupungingeodeetti Ari Vettenterä kertoo kaupungin edelleen neuvottelevan runsaan 50 hehtaarin maiden hankinnasta. Myyjät odottavat myös KHO:n ratkaisua sekä valtuuston kantaa johtosääntömuutokseen eikä kauppojen teko näytä etenevän.

Edessä tiukka ratkaisu

Oikeisto on Riihimäen kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tähän saakka vastustanut kaupungin laajentamista Kalmuun ja maan lunastamista. Kai Heimonen perustelee, ettei moottoritien toisella puolella olevan, lähes neitseellisen metsäalueen rakentaminen ole mielekästä. Ratkaisu vaatii kallista kunnallistekniikkaa.

– Jos nyt tehtäisiin kasvusuuntakartoitus, Kalmu ei varmasti olisi mukana. Järkevintä olisi hyödyntää radanvarren kunnallistekniikkaa ja rakentaa Arolammin sekä Monnin yhteyteen.

Arolammin suunnalla joukkoliikenteen tehostaminen helpottuisi, kun päärata saa lisäraiteen. Lisäksi kaukolämpöputki yhdistää jo Riihimäen ja Hyvinkään.

– Kalmun osayleiskaavan laatimiseksi on kuitenkin tehty jo niin paljon työtä, että tuskin siitä luovutaan ja suuntaudutaan Arolammille, Heimonen epäilee.

Perussuomalaiset ovat asettumassa lunastamista vastaan. Mauno Ovaskainen kertoo ryhmän neljästä valtuutetusta vain yhden kannattavan lunastusmenettelyn hakemista.

– Mieli on vähän vaihtunut. Näyttää siltä, ettei maanomistajien kanssa ole neuvoteltu riittävästi vapaaehtoisista kaupoista, vaikka kaupunki on vakuuttanut toisin. Kalmussa lunastusta ei pidä käyttää, mutta muuten on tapauskohtaisesti harkittava, Ovaskainen toteaa.

Demariryhmä on Tommi Rädyn mukaan edelleen lunastuksen kannalla. Kalmun suunnitteluun käytettyjä miljoonia ei tässä vaiheessa voi heittää hukkaan.

1,5 miljoonan maantarve

Kalmuun on kaavoitettu lähes 300 hehtaarin asuinalue, jossa vuoteen 2030 mennessä asuisi jo 4 000 asukasta. Kaupunki omistaa alueen länsiosasta runsaat 150 hehtaaria, mutta asuinalueen avaaminen vaatii yli 50 hehtaaria maata alueen moottoritien puoleiselta laidalta.

– Kaupunki maksaa raakamaasta 1,8 euroa neliöltä. Puolueeton, ulkopuolinen lunastustoimikunta tulee päättämään korvaushinnan toteutuneiden raakamaakauppojen perusteella. Tämä tietysti vain, jos lunastukseen edetään, kertoo kaupungingeodeetti Ari Vettenterä.

Kalmussa lähes 30 maanomistajaa omistaa asumiseen, katuihin ja palveluihin tarvittavaa maata, jonka hinta on raakamaasta maksettavan taksan mukaan 1,5 miljoonaa euroa. (HäSa)