Kanta-Häme

Kaloille halutaan esteetön kulku Renkajoella

Renkajoen patorakennelmien uudistaminen on tullut siihen vaiheeseen, että padoista on muuttamatta enää neljä.

Tällä hetkellä nousueste on vielä Kuittilankosken padossa, Vahteristonkosken padossa, Hiittankosken padossa ja osittain myös Nevilänkosken padossa.

Uudistuksia tehdään, jotta taimenet ja muut liikkuvat kalat pääsisivät tulevaisuudessa kulkemaan vapaasti Renkajärvestä Haapajärveen. Matka järvien välillä on noin 25 kilometriä.

Suunnitelmat on tehty jo Kuittilankosken, Vahteristonkosken ja Hiittankosken patojen kalateistä. Kuittilankoskesta ja Hiittankoskesta on jätetty myös lupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Kaikki nykyiset säännöstelypadot on tarkoitus korvata tulevaisuudessa pohjapadoilla ja kalateillä, jotta kalat pääsevät padoista läpi.

Kaikki riippuu valituksista ja rahasta

Jos aluehallintovirastolta saadaan luvat eikä valituksia tule, voidaan Kuittilankosken ja Hiittankosken patojen rakentaminen aloittaa jo ensi vuonna.

– Kaikki riippuu kuitenkin siitä, miten tämä lupakäsittely menee. Jos valituksia tulee, niin luvan saaminen kestää ainakin kolme vuotta, sanoo Erja Tasanko Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksesta (Ely-keskus).

Itse patojen rakentaminen ei ole kovin suuri urakka, sillä yhden padon tekeminen vie noin kuukauden.

Kaikki tahot ovat valmistautuneet siihen, että prosessi kestää, sillä patojen rakentamiseen on saatava suunnittelun ja lupien jälkeen vielä rahoitusta.

– Jos nyt viiden vuoden jälkeen olemme tilanteessa, että koko reitti on auki, niin se kuulostaa jo aika hyvältä, vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta sanoo.

Erinomaisesta luokituksesta imagohyötyä

Jos kaikki padot saadaan uudistettua, Renkajärven kunto nousee hyvästä erinomaiseksi.

Vedenlaatu on järvessä riittävän hyvä, jotta se voitaisiin luokitella erinomaiseksi, mutta erinomainen luokitus edellyttää myös sitä, että kalat pääsevät liikkumaan joen ja järvien välillä.

Muuten padot eivät vesistönlaatuun juuri vaikuta.

– Erinomainen luokitus on kuitenkin imagohyöty, sillä tällä suunnalla ei ole hirveästi erinomaisessa kunnossa olevia järviä, Mäkelä sanoo.

Uusilla padoilla on myös maisemallista arvoa.

– Tällaisista pohjapatotyyppisistä ratkaisuista tulee ikään kuin koskia. Valmiina ne ovat todella kauniita ja ihmissilmää miellyttäviä, Mäkelä kertoo.

Kustannuksista vasta karkeita arvioita

Ely-keskuksen karkea kustannusarvio kaikista kolmesta padosta on noin 200 000 euroa. Summa sisältää suunnittelun, lupamaksut ja toteutuksen.

Erja Tasanko Hämeen ely-keskuksesta kuitenkin muistuttaa, että kustannusarvio voi muuttua vielä radikaalisti, sillä patojen uusiminen on vasta suunnittelu- ja lupa-asteella.

Patojen suunnittelussa ovat olleet mukana patojen omistajat, Vanajavesikeskus ja Hämeen ely-keskus. (HäSa)

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic