Kanta-Häme

Kalvolassa luetaan sata satua lapsille

Perhepäivähoitajien tempaus on saanut virallisen Suomi 100 -statuksen. Puuhanaiset haluavat haastaa kaikki perhepäivähoitajat mukaan.

Kalvolalaiset perhepäivähoitajat miettivät aiemmin syksyllä, miten lasten kanssa voisi viettää pian alkavaa itsenäisyyden juhlavuotta.

– Ensin meillä oli mielessä kehitellä sata tapahtumaa, ihan arkisia, ei mitään juhlaa juhlan perään, ja lapset olisivat saaneet tarran joka tapahtumasta, kertoo perhepäivähoitaja Elvi Nummi.

Sitten hän näki presidentin puolison Jenni Haukion haastattelun, jossa tämä kertoi Kirja-Suomi 2017 -hankkeesta, ja idea alkoi tarkentua.

– Keksin, että luetaan sata satua lapsille. Ajatuksena on, että me luemme niitä päivähoidossa, mutta lomien ajaksi lukeminen siirtyy vanhempien ja isovanhempien vastuulle, Nummi kertoo.

Hän ja koko hoitotiimi sanovat, että ideaa sopii vapaasti hyödyntää muuallakin, sillä lapsille lukeminen on todettu monin tavoin tärkeäksi lapsen kehityksen kannalta. Kalvolassa urakka aloitetaan heti ensi vuoden alussa.

Päivähoidossa lapsille luetaan muutenkin joka päivä, mutta Nummi sekä perhepäivähoitajakollegat Elisa Virtanen ja Sisko Murtoniemi ovat suunnitelleet syvällisempää lähestymistapaa juhlavuoden saduille.

– Lapset voivat esimerkiksi piirtää saduista ja kertoa niitä uudelleen ja keksiä omia satuja. Tätä varten hankimme jokaiselle lapselle oman virallisen juhlavuoden vihkon ja tarroja, naiset kertovat.

– Haluamme haastaa kaikki perhepäivähoitajat tähän mukaan, he sanovat.

Elvi Nummi on myös jo etsinyt vanhoja satukirjoja, sillä tarkoitus on lukea eri aikakausien satuja aikajärjestyksessä, ja mielellään suomalaisia satuja. Kalvolan kirjaston väki on jo luvannut auttaa etsinnässä.

– ummi sanoo myös, että olisi hienoa saada mukaan joku itsenäisen Suomen ikätoveri, joka voisi kertoa lapsuutensa saduista.

Iittalan päiväkodissa itsenäisyyden juhlavuodeksi on suunniteltu teemakuukausia. Tammikuussa teemana on S-kirjain, helmikuussa U, maaliskuussa O ja niin edelleen. 

Nummen mukaan samaa ideaa voisi hyödyntää myös satujen aiheissa, eli tammikuussa etsittäisiin vaikkapa saunaan tai sisuun liittyviä satuja, helmikuussa voisi käsitellä unia ja unelmia.

Nummi on miettinyt paljon myös sitä, minkä tyyppisiä satuja lapsille voi lukea. Esimerkiksi vanhat sadut voivat olla nykykatsannossa hyvin julmia, vaikka loppu onkin yleensä onnellinen.

– Omille lapsille luin esimerkiksi Grimmin satuja, mutta hoitolapsille en ole enää pitkään aikaan lukenut ainakaan kaikkia niitä.

Hän on myös huomannut, etteivät lapset jaksa keskittyä kuuntelemaan, jos kirjassa ei ole kuvia.

– Se muutos alkoi television lastenohjelmien myötä. Pelkkä teksti ei jaksa kiinnostaa ainakaan kovin pitkään. Tosin unisatuina luemme edelleen pitkiä kertomuksia ja paksuja kirjoja, ja silloin ne rauhoittavat.

Kalvolan perhepäivähoitajat vierailevat lapsineen ahkerasti Kalvolan kirjastossa. Torstaitapaamisessa lapset nimesivät suosikkisatujaan, ja vanhat tutut eli Peppi Pitkätossu -tarinat, Muumit ja Mauri Kunnaksen kertomukset ovat suosittuja.

– Minulla yksi hoitolapsista on nimeltään Peppi, ja siksi etenkin Peppi-kirjat kiinnostavat meillä, Sisko Murtoniemi kertoo. HäSa