Ilona Haakana (vas.), Susa Lipponen, Siiri Käki, Maliina Mansikkamäki, Jonna Hjelt: "Yäk, mitä toi on? En ole koskaan kuullutkaan.", "Ihan hyvää", Meillä syödään talkkunaa kotona jo nyt." Mehukeittotalkkuna voitti ylivoimaisesti viiliversion maistelussa. Kaikille tytöille talkkuna ei ollut tuttu tuote, mutta maistettuaan kaikki arvelivat, että saattaisivat nauttia sitä joskus välipalana.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Kamala sössö vai superfood? Talkkunan sanansaattaja ihmettelee miksi tuote ei kelpaa tv-kokeille ja tubettajille

Talkkunan perinneyhdistys tahtoo saada jauhoisan perinneherkun takaisin suomalaisten ruokavalioon.

Lähi- ja kasviruoan suosion jatkuvasti kasvaessa luulisi perinteisen kotimaisen tuotteen, talkkunan, kokevan suurta suosiota. Talkkuna ei kuitenkaan ole erityisen himoittu elintarvike, eikä sitä löydy läheskään kaikkien kauppojen hyllyiltä.

Siinä missä suomalaiset esimerkiksi latkivat 9,8 litraa piimää per nuppi vuodessa (2015), matelee talkkunan kulutus pohjamudissa.

Talkkunalla on silti ystävänsä.

– Kuluttajat eivät tunne tuotetta riittävästi, ja sitä pidetään vanhahtavana, kertoo talkkunalla säännöllisesti herkutteleva Timo Ruoko.

 

Riihimäeltä lähtöisin oleva Ruoko on Suomalaisen talkkunan perinneyhdistyksen puheenjohtaja.

Leena Tervakorpi: ”Ei ole minun juttuni. Tätä tuli silti syötyä lapsuudessa vapaaehtoisesti, viimeksi ehkä 15-vuotiaana. Mehukeitossa talkkuna ei oikeastaan edes maistu.”

Yhdistys teetti viime keväänä kyselytutkimuksen talkkunan valmistajille, selvittääkseen millainen tilanne tuottajilla on.

– Talkkunantekijöiden ikääntyminen on lähiajan haaste. Monet ovat pitkän päivätyön tehneitä ja yli 75-vuotiaita. Valmistuksen jatkuminen vaatii pikaista koulutusta uusille valmistajille ja tehostettua markkinointia, Ruoko kertoo.

Suomessa on vain kolme talkkunan tuottajaa, jotka tekevät kukin yli 10 000 kiloa talkkunaa vuodessa. Loppujen 26 tuottajan tuotantolinjalta talkkunaa tulee vajaasta tuhannesta kilosta lähelle 10 tuhatta kiloa vuodessa.

 

Talkkunan perinneyhdistys tekee voitavansa asiansa eteen.

– Ei ole yhtään syytä, miksi talkkunaa ei voitaisi käyttää suomalaisissa keittiöissä nykyistä enemmän. Se on superruokaa. Talkkunassa on paljon kuituja, ja se on usein tehty kaurasta, onhan nyhtökaurakin todella suosittua, Timo Ruoko vertaa.

Läpimurto takaisin suomalaisten ruokapöytiin vaatisi valtavaa mainoskampanjaa tai onnenpotkua.

Matias ja Meena Ojantausta: ”Talkkuna on meillä säännöllisesti käytössä, Meena syö sitä myslin sijaan. Mielestäni talkkuna on oikein hyvä suomalainen tuote. En ole itse syönyt sitä hirveästi, mutta mehukeiton kanssa tämä on hyvää.”

Miksi talkkunan maine on mälsä ja menekki mättää?

– Mitään brändäystä talkkunalle ei ole tehty. Tv-kokit eivät ole käyttäneet talkkunaa ohjelmissaan, eikä talkkuna ole löytänyt tietään yhdenkään tubettajan huulille. Yhdistyksen puolesta meillä eivät riitä rahkeet suuriin kampanjoihin, Ruoko suree.

Perinneyhdistykseen kuuluu noin 20 henkilöä, joten kovin suuresta kansanliikkeestä ei toistaiseksi ole kyse.

– Alun perin meitä oli kolme kaverusta, ja kun vaimot liittyivät mukaan, jäsenmäärä tuplaantui kerralla. Hiljalleen mukaan on tullut muitakin, Ruoko kertoo.

 

Perinteiset talkkunareseptit, kuten talkkuna sotkettuna kalaliemeen, saattavat kuulostaa hieman rajuilta nykyaikaisille pitsan- ja salaatinmussuttajille.

– Myös monella 1950-luvun lapsella on huonoja muistoja talkkunasta, mutta nykyään talkkuna on aivan eri tavalla monimuotoinen elintarvike. Sitä voi käyttää jälkiruoissa, myslin korvaajana, marjapiirakoissa ja esimerkiksi smoothiessa. Talkkunaa saa myös gluteenittomana, Timo Ruoko luettelee.

Marika Jokela: ”En ole erityisen ennakkoluuloton ruokien maistelija, enkä ole koskaan oikein pitänyt talkkunasta. Mehukeiton kanssa tämä on paljon parempaa kuin viilin joukossa.”

Miten usein talkkunayhdistyksen puheenjohtaja itse nauttii talkkunaa?

– Kahdesta neljään kertaan viikossa. Suosikkini talkkunaresepteistä on sen nauttiminen mehukeiton ja marjojen kanssa, joukkoon voi laittaa myös hieman luonnonjogurttia. Talkkunajauhoja saa laittaa joukkoon niin paljon kuin haluaa.

 

Talkkuna on löytänyt uusien kuluttajien lautasille varsinkin Reko-lähiruokarinkien ansiosta.

– Joissakin reko-ringeissä talkkuna suorastaan viedään käsistä, ja ostajissa on paljon myös nuorempaa väkeä. Eräs sukulaiseni on maatilayrittäjä, ja samoin heidän tuottamallaan talkkunalla on suuri kysyntä, Ruoko kertoo.

Toivo talkkunan uudesta tulemisesta siis elää. HäSa

 

Perinteistä pikaruokaa

Perinteinen talkkuna koostuu paahdetusta, yleensä melko karkeaksi jauhetusta viljasta. Viljana on ohra, ruis tai kaura, harvemmin vehnä. Joissain versioissa mukana on myös papuja.

Talkkunan koostumus ja resepti vaihtelee alueittain. Häme on talkkunan, forssalaisittain piapon, ydinaluetta.

Muualla Suomessa talkkunaa on nautittu perinteisesti Savossa, Kainuussa ja Karjalassa.

Talkkunaa on usein käytetty heti syötävänä välipalana. Sitä voi sekoittaa esimerkiksi jogurtin ja marjojen, mehukeiton tai viilin kanssa.

Talkkunaa voi käyttää myös muussa ruoanlaitossa, mm. piirakoihin, liha- ja kalaruokiin.

Pari ruokalusikallista talkkunaa riittää turvaamaan päivittäisen kuidunsaannin.

Tuoreimpia artikkeleita