Kanta-Häme

Kamalasta kohusta tuli mainio mainos

Vuosi sitten sivistyslautakunnassa puitiin ajatusta siirtää Riihimäen taidemuseon Wähäjärvi-kokoelma varastoon Museoviraston Vantaan kokoelmakeskukseen. Näin olisi säästetty, kun olisi voitu luopua museolle vuokratusta tilata.

– Fantastisen hyvää mainosta Riihimäen taidemuseolle ja kaupungille! nauraa esityksestä syntyneelle kohulle Tatjana ja Pentti Wähäjärven tytär Eva Repo.

Eva Repo vaalii isänsä elämäntyönään kokoamaa noin 2 000 taide-esineen kokoelmaa, jonka taidekeräilijä lahjoitti runsaat 20 vuotta sitten synnyinkaupungilleen.

Kun Riihimäeltä viestiteltiin vuosi sitten sivistyslautakunnassa käydyistä keskusteluista Floridassa asuvalle Eva Revolle, tämä kauhistui.

– Rauhoituin vasta, kun kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen vakuutti minulle, ettei mitään sellaista säästötointa ollut valmisteltu.

Ensikauhistuksen haihduttua kohun mainosarvo alkoi kirkastua. Arvokas kokoelma ja sen noin 30 Helene Schjerfbeckin teosta nousivat uutisvirtaan.

Sivistyslautakunta keräsi tahtomattaan lopettamisuhasta selvinneelle taidemuseolle vahvan tukijajoukon, joka perusti tammikuussa uuden kannatusyhdistyksen: Riihimäen taidemuseon ystävät.

– Minut kutsuttiin heti mukaan yhdistykseen. Vietämme mieheni kanssa kaikki kesät täällä Suomessa lapsuuteni kesäpaikassa Suolijärven rannassa, joten pääsen mukaan toimintaan.

Yhdistys on nimennyt Eva Revon yhdistyksen kunniajäseneksi.

– Taidemuseota ja kokoelmaa tehdään tutuksi sekä kaupunkilaisille että laajemmalle yleisölle. Ihailen sitä taitoa, jolla taidemuseon väki kokoaa yhä uudelleen omannäköisiään ja raikkaita näyttelyitä kokoelman teoksista.

Nykyiset taidemuseon tilat toimivat Eva Revon mielestä erinomaisesti. Vaikka vuosien varrella on aiemminkin yritetty etsiä taidemuseolle tiloja kaupungin omista kiinteistöistä, Repo toivoisi museon saavan pysyä paikallaan.

Jo Pentti Wähäjärvi painotti poliisin kanssa samassa rakennuksessa toimivalle taidemuseolle turvaa. Kokoelman euromääräinen arvo on suunnaton jo yksin Schjerfbeckin tuotannon vuoksi.

Koko lapsuutensa taiteen ja antiikkiesineiden keskellä viettänyt Eva Repo ei koskaan ole haikaillut lahjoitettujen taideteosten perään, ei edes Schjerfbeckin taulujen.

– Minun lempitauluni on Ingrid Ruinin maalaus Lyhtytyttö. Taulu, puinen Kristuksen pää, raamattu ja kaksi kynttilää olivat joka joulu esillä isän taidekaupan ikkunassa.

Wähäjärvien koti oli täynnä taidetta. Seinätapetteja ei erottanut taulujen lomasta ja muuten pujoteltiin antiikkitavaran keskellä.

Eva ja Kari Revon Floridan-kodissa on vain kaksi Salvador Dalin ja kaksi Bernard Buffetin litografiaa sekä yksi ikoni.

– Olen minimalisti. Tavara kaatuu päälleni. Meillä ei ole edes yhtään taide-esinettä.

Suolijärven kesäpaikan pariskunta on kuitenkin kalustanut hirsihuvilaan sopivalla talonpoikaisantiikilla. HÄSA