Kanta-Häme

Kamera näkee piipun halkeamat

Puulämmityksen yleistyminen näkyy palotilastoissa. Tulisijoista ja savupiipuista alkaneet tulipalot ovat lisääntyneet. Toisaalta asukkaat tarkastuttavat jo erityisesti vanhoja piippujaan ammattilaisilla.

Tähän saakka kuntotarkastusten sisältö, laajuus ja suorittamistavat ovat vaihdelleet huomattavasti.

– Nyt Nuohousalan keskusliitto on ottanut käyttöön koko maassa yhtenäisen standardin, jota koulutetut paloturvamestarit noudattavat, kertoo paloturvamestari Petri Tanhuanpää Etelä-Suomen nuohous- ja sisäilmapalvelusta Riihimäeltä.

Nuohousalan keskusliiton palomestareille laatimien tarkastustyöohjeiden tavoitteena on vähentää vanhojen piippujen ja tulisijojen aiheuttamia riskejä, mutta toisaalta tarkastaa myös uusien rakennusten tulisijojen turvallisuus.

– Uusien tulisijojen ja savuhormien CE-merkintä ei aina takaa riittävää paloturvallisuutta Suomessa, sillä normit on laadittu Keski-Euroopan rakentamiseen. Meillä kevythormit eivät välttämättä toimi kuten pitää, Petri Tanhuanpää sanoo viitaten Suomen paksujen eristeiden ja kevythormien yhdistelmiin.

Uuden tulisijan asennuksen jälkeen paloturvamestarin tekemä tarkastus varmistaa, että tulisija on rakennettu oikein ja sopii yhteen hormin ja ilmastoinnin kanssa.

– Meidän yrityksemme on tehnyt jo kymmenisen vuotta vanhojen rakennusten tulisijojen ja hormien tarkastuksia. Asukkaat varmistavat, että pitkään käyttämättä seisseet piiput ovat kunnossa. Yhä useammin halutaan myös varmistaa, voiko vanhan uunin vaihtaa turvallisesti uuteen.

Tanhuanpää muistuttaa, että rintamamiestalojen piiputkin täyttävät pian 70 vuotta. Uusia tulisijoja vanhaan taloon suunnittelevat tilaavat usein hormitarkastuksen. On löydettävä oikea hormi, jotteivät takan savut pöllähdä sisään vaikkapa liesituulettimesta tai ilmanvaihtokanavasta.

Normaalisti käytössä olevan tulisijan kunnossa pysymistä tarkkailee nuohooja vuotuisella käynnillään. Nuohotessa nähdään silmämääräisesti, ettei rakenteisiin ole syntynyt isoja rapautumia tai halkeamia.

– Pelkkä taskulamppu ei riitä, kun halutaan selvittää hormien vuodot, vedon määrä ja analysoida savukaasut sekä lämpötilat. Niihin tarvitaan erikoislaitteet, Tanhuanpää sanoo.

– Hormien rapautumista ja halkeamia on vaikea havaita ilman hormikameraa, jos ne ovat esimerkiksi välikaton päällä ryömintätiloissa.

Tanhuanpää kertoo, että pari vuotta sitten tehdyistä 120 tarkastuksesta vain neljä kohdetta oli täysin kunnossa. Muissa yleisin vika oli savukaasujen vuotaminen naapurihormeihin.

Kun viat ovat tiedossa, voidaan hormien sisään asentaa saneerausputki tai käsitellä hormin sisäpinta massaamalla.

Tarkastuksessa selvitetään vuotomittarilla ja merkkisavulla savuhormin tiiviys. Hormi voi vuotaa viereisiin hormeihin tai piipun ulkopuolelle rakenteisiin. Pahimmillaan sisäilmaan voi joutua ilmahormia pitkin häkää.

Paloturvamestari koekäyttää tulisijan, jolloin lämmityksen aikana mitataan savukaasuanalysaattorilla savukaasujen hiukkaspitoisuuksia, lämpötilat ja tulisijan hyötysuhde.

– Samalla neuvomme, miten puuta poltetaan tehokkaasti ja vähäpäästöisesti.

Vedon määrä mitataan paine-eromittarilla. Lämpökameralla ja infrapunamittarilla mitataan tulisijan ja ympäröivien rakenteiden lämpötiloja palon aikana. Hormin kunto tarkastetaan hormikameralla.

Asiakas saa kuntotarkastuksesta raportin.

Valtuutettuja paloturvamestareita on koulutettu koko maahan jo 60. Petri Tanhuanpää on toistaiseksi ainoa Kanta-Hämeessä, mutta hänen yrityksensä nuohoojista kaksi on parhaillaan koulutuksessa. Valtuutetut tarkastajat noudattavat Nuohousalan keskusliiton laatimia tarkastustyöohjeita. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020