Kanta-Häme

Kampanjoimme yhdessä

SDP:n hämeenlinnalainen varapuheenjohtaja Eero Vainio ei pidä kansanedustaja Johannes Koskista pahimpana kilpailijanaan. SDP:n Hämeen piiri vahvisti äskettäin Vainion ja Koskisen ehdokkuuden ensi kesän eurovaaleissa.

Paljon kenttää asemansa vuoksi kiertävä Vainio uskoo keräävänsä ääniä joka puolelta Suomea.

– Tulemme Johanneksen kanssa hyvin toimeen ja varmasti myös kampanjoimme yhdessä. Jos ihmiset täällä Hämeessä innostuvat lähtemään meidän vuoksemme sankoin joukoin äänestämään, meillä on mahdollisuudet vaikka mihin, Vainio sanoo viitaten eurovaalien alhaiseen äänestysprosenttiin.

Valtakunnallisissa vaaleissa budjetti kohoaa helposti jopa yli 100 000 euron. Vainion rahoituskuviot ovat vielä täysin auki.

– Jos saisin kokoon 50 000 euroa, sillä saisi jo todella paljon aikaiseksi. Rahaa tärkeämpää olisi kuitenkin saada aikaiseksi positiivista pöhinää Haavisto-kampanjan tapaan, että ihmiset innostuisivat ehdokkaasta ja ajatuksista.

Vainio voitti taannoin sekä SDP:n että demarinuorten eurovaaliehdokaskyselyt.

Vahva EU on duunarin etu

Vainio työskenteli Brysselissä vuonna 2010. Demariryhmän yleissihteeristön stipendiaattina hän keskittyi aluekehitysvaliokuntaan sekä romaniasioihin.

Sinä aikana hänestä tuli kriittinen unionin toimintaa kohtaan.

– Olen sen sukupolven edustaja, jolle EU:ssa ei ole kyse ideasta, vaan arjesta. Rauha on meille tärkeä asia, mutta se ei oikeuta kaikkia toimintoja.

Vainion mielestä EU:ssa on ensinnäkin aivan liian paljon byrokratiaa ja näpertelyä toissijaisten asioiden kuten vaikkapa Tenon lohiveneiden kellukkeiden parissa, mikä syö kansalaisten luottamusta koko unioniin.

– Lisäksi Brysselissä puhaltavat tällä hetkellä aika kovat tuulet, asiat pyörivät vain talouden ympärillä. Eurooppaa pitää tehdä ihmisiä, ei pankkeja varten.

Hän haluaisi muuttaa unionin painopistettä globalisaation hallintaan.

– Vahva EU on duunarin etu, koska halutessaan se pystyisi säätelemään esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia, mitä esimerkiksi YK ei kykene tekemään Vainio sanoo.

Stoppi syrjinnälle

Myös ihmisoikeus-, ilmasto- ja ympäristökysymykset kuuluvat Vainion mielestä EU:n ydinalueisiin.

– EU:n pitäisi selkeästi huolehtia siitä, että sen jäsenmaat pitävät huolta kansalaisistaan. Jos näin ei ole, EU:n on turha neuvoa ihmisoikeusasioissa muitakaan, Vainio sanoo.

Hänen silmänsä avautuivat muutaman vuoden takaisella reissulla Transsilvaniaan, jossa äärimmäisessä köyhyydessä eläviä romaneita oli häädetty kotoaan ja heidän lapsensa diagnosoitiin suoraan erityisoppilaiksi.

– Syrjintä oli niin räikeää, ettei ole ihme, että he tulevat Suomeen saakka kerjäämään. Niin minäkin varmaan tekisin, Vainio pohtii.

Hänen mukaansa EU:n pitäisikin langettaa Romanialle, mutta myös Bulgarialle, Slovakialle ja Unkarille kunnon sanktiot, joka pakottaisi nämä kitkemään järjestelmään pesiytyneen rasismin. (HäSa)