Kanta-Häme Hämeenlinna

Kanadanvesirutto haittana vuodesta toiseen Hämeenlinnassa – Mieluummin ehkäistään kuin torjutaan jälkikäteen

Tänä kesänä suurista esiintymistä ei ole ely-keskukselle toistaiseksi ilmoitettu.
Vieraslaji kanadanvesirutto on aiheuttanut ongelmia Äimäjärvessä usean vuoden ajan. Kuva: Päivi Kosonen
Vieraslaji kanadanvesirutto on aiheuttanut ongelmia Äimäjärvessä usean vuoden ajan. Kuva: Päivi Kosonen

Kanadanvesirutto on haitallinen vieraslaji, jota on esiintynyt Hämeenlinnassa viime vuosina riesaksi asti. Pahin alue on Hämeen ely-keskuksen hydrobiologi Heini-Marja Hulkon mukaan Äimäjärvi Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla.

Kasvia on useissa Hämeenlinnan järvissä, mutta harvoin massaesiintyminä.

Toinen paha alue on Vanajaveden suojaisat lahdet.

– Niissä ei ole paljoa mökkiasutusta, ehkä se ei sen vuoksi ole noussut niin paljoa Hämeenlinnassa tietoisuuteen, hän kertoo.

Hämeen ely-keskukseen ei ole tänä kesänä toistaiseksi tullut ilmoituksia massaesiintymistä.

– Ihmiset eivät yleensä ilmoittele ellei asia ole tullut jollain tavalla riesaksi, hydrobiologi sanoo.

Massaesiintymät tulevat useamman vuoden sykleissä, joten joka vuosi ei ole välttämättä vesiruton osalta runsas.

Kanadanvesirutto on hyvin herkästi leviävä uposkasvi, joka on kansallisesti haitallinen vieraslaji.

Uposkasvilla tarkoitetaan Wikipedian mukaan kasvilajia, joka on kokonaan tai osittain veden alla.

– Massaesiintymistä tulee virkistyskäyttöhaittoja, ja silloin ihmiset yleensä kiinnittävät siihen enemmän huomiota, Hulkko kertoo.

Tehokasta hävittämiskeinoa kasville ei toistaiseksi ole. Siksi suositellaan ennaltaehkäisemään vieraslajin leviämistä.

Veneistä, kalanpyydyksistä ja uistimista pitäisi aina tarkistaa, ettei niihin ole jäänyt vesiruton versoja, jottei tule siirtäneeksi niitä uuteen vesistöön.

Versonpätkistäkin voi syntyä uusi yksilö, koska vesirutto ei lisäänny siementen avulla.

Tarvittaessa niitä voidaan kuitenkin hävittää raivausnuotalla, jolla kasveja vedetään maalle.

Keräävä niittokone on toinen vaihtoehto, mutta se pätkii kasvit, jolloin pätkistä voi kasvaa uusia yksilöitä.

– Niittäminen saattaa pahentaa asiaa, Hulkko varoittaa.

Toinen haitallinen vieraslaji on Vanajan reitillä esiintyvä kookas heinäkasvi isosorsimo.

– Meillä sitä on erityisen paljon verrattuna muuhun Suomeen, Hulkko kertoo.

Sinilevätilanne on ollut Hulkon mukaan melko tavanomainen tänä kesänä. Valtakunnallisesti sinilevän määrä on jäänyt vähäiseksi.

Hämeenlinnassa sinilevätilannetta seurataan Alajärvellä Tervaniemen uimarannalla ja Lammin Pääjärvellä Juottimen uimarannalla. Näillä paikoilla sinilevää ei ole tänä kesänä havaittu. HäSa

Kanadanvesirutto (Elodena canadiensis)

Peräisin Pohjois-Amerikasta. Suomessa esiintyy Etelä -ja Keski-Suomessa sekä Koillismaalla.

Kuuluu kilpukkakasvien heimoon.

Kasvaa 30–200 sentin pituiseksi.

Luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Lisääntyy kasvullisesti, eli lisääntyy muusta kasvinosasta kuin siemenestä.

Nimi ”rutto” viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen.

Lähteet: Heini-Marja Hulkko ja vieraslajit.fi