Kanta-Häme

Kanavamalli on näyttänyt voimansa

Hämeenlinnassa pari vuotta toiminut kanavamalli on onnistunut laskemaan verenpainepotilaiden paineita ja diabetespotilaiden painoindeksiä. Potilaat ovat myös aiempaa tyytyväisempiä saamaansa hoitoon.

Tiedot selviävät kanavamallin väliarvioinnista, joka valmistui viime kesänä, mutta jota ei ole julkisuudessa esitelty.

Kanavamallin projektipäällikkö Lilli Väisänen vahvistaa väliarvioinnin tiedot.

– Tulokset mahdollisesti lisäävät elinvuosia ja elämänlaadun paranemista asiakkaillemme, mutta myös sitä, etteivät he käytä enää niin paljon terveyspalvelujamme kuin ennen, Väisänen summaa.

Terveysasemien lääkärikäynnit ovat vähentyneet, mutta se ei tarkoita, etteivät potilaat saisi yhä palvelua.

– Perinteisten vastaanottojen ja puhelinaikojen lisäksi meillä käytetään tavoitteiden mukaisesti yhä enemmän ryhmätoimintaa, tavoitteellisia puheluita ja eOmahoitoa sekä testivaiheessa olevaa sähköistä terveysvalmennusta, Väisänen kertoo.

Myös VTT:n asiantuntijat ovat todenneet, että uusi toimintamalli vähentää järjestelmän asiakaspainetta ja palvelujen integroinnissa on saatu paljon aikaan sekä konkreettisella että asennetasolla.

– Hämeenlinnan terveydenhuollossa on varsin vahva kehittämiskulttuuri. Kehittäminen on otettu omiin käsiin, eikä ole jääty odottamaan, että ratkaisu tulee ulkopuolelta. Uudistuksia on tehty, vaikka resurssit ovat niukat, VTT kiittelee tehtyä työtä väliarvioinnissa.

Lakkautuspäätös perustui mielikuviin

Vaikka kanavamalli on väliarvioinnissa osoittanut jo nyt voimansa, sen käyttöön ottanut Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitos on päätetty lakkauttaa.

Väisäsen mukaan liikelaitoksen purku on rakenteellinen teko, eikä organisaatiomuutos tuo lisäarvoa asiakkaille.

– On huolestuttavaa että yhä tehdään näitä organisaatiomuutoksia, vaikka painoa pitäisi siirtää toiminnallisiin, asiakaspinnassa oleviin asioihin, hän sanoo.

Väisäsen mukaan kaupunginhallitus ja valtuusto perustivat päätöksensä faktojen sijaan liikelaitoksesta luotuihin mielikuviin. Niistä vastasi pitkälti kaupungin keväällä tilaama konsulttiraportti, joka puolestaan perustui lähinnä terveyspalvelujen johdon, järjestöjen pääluottamusmiesten, kaupungin viranhaltijoiden ja johtavien poliitikkojen haastatteluihin.

Kun lakkautusasia tuotiin kesäkuussa kiireellisellä aikataululla kaupunginhallituksen eteen, konsulttiraportin lisäksi olisi käytettävissä ollut myös kanavamallin monitahoväliarvioinnin tuoreet tulokset. Niitä ei kuitenkaan tuotu päättäjille päätöksenteon tueksi.

– Tilaaja kielsi meitä tuomasta tuloksia julkisuuteen. Kyllähän se ihmetytti ja harmitti jo ihan päättäjienkin puolesta, sillä monilta osin väliarviointi oli ristiriidassa konsulttiraportin kanssa tai olisi tuonut siihen lisätietoja, Väisänen sanoo.

Hänen mukaansa konsulttiraportin sisällössä oli ilmaisuja, joiden sisältöä ei oltu kuvattu tarkemmin. Väliarviointi olisi täydentänyt konsulttien työtä ja luonut laajemman datapohjan päätöksenteon tueksi.

Väisänen ottaa esimerkiksi konsulttiraportissa mainitun väitteen, ettei henkilöstö ole päässyt osallistumaan uudistukseen.

– Meillä oli joka viikko tiimikokouksia ja useita erilaisia kehitystyöryhmiä, työpajoja ja henkilöstötoreja, joissa eri alojen ammattilaiset olivat edustettuina. Raportin väite ei siis ollut näyttöön perustuvaa tietoa.

Olisiko väliarviointiin tutustuminen muuttanut päättäjien kantoja?

– Vaikea sanoa, mutta ainakin päätös olisi tehty faktoihin ja dataan perustuen. Faktat eivät anna sijaa tulkinnalle ja yksittäisille mielipiteille, Väisänen pohtii.

Tulokset puhuvat puolestaan

Väisänen ihmettelee, onko kunnilla varaa tehdä päätöksiä ilman todellista näyttöä.

– Ainakaan tässä päätöksessä ei tehty yleisiä riskianalyyseja lakkauttamisen vaikutuksista, uhista ja mahdollisuuksista. Nykyisessä taloustilanteessa olisi ollut relevanttia tehdä myös euromääräinen arvio muutosprosessin investoinnista.

Hän myöntää, että liikelaitoksessa uudistus tehtiin luovassa hengessä ja uusia työskentelytapoja ja -malleja luoden, mikä saattoi herättää kaupunkiorganisaatiossa kummastusta. Tulokset puhuvat kuitenkin puolestaan.

– Taloutemme on kunnossa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä työntekijöiden toteuttamaan uuteen otteeseen. Kai sekin jo kertoo siitä, ettei johtaminen ole voinut niin kovin huonoa olla, Väisänen sanoo.

Hän kuitenkin ymmärtää myös kritisoijia.

– Hämeenlinnassa tehdään laajaa toiminnallista muutosta, joten on ymmärrettävää, jos johtamisesta ollaan montaa mieltä. Olemme yrittäneet oppia virheistä.

Hänen mukaansa liikelaitoksen lakkautuksen vaikutuksia ei vielä tiedetä.

– Onneksi jäljelle jää meidän upea, motivoitunut henkilöstömme avopalveluissa ja sairaalassa, joka haluaa jatkaa hyvin alkanutta muutosta. Henkilöstö on tosin aavistuksen ymmällään, mitä nyt tapahtuu, Väisänen toteaa. (HäSa)