Kanta-Häme

Kanavasurffailua kapellimestarin ottein

Huitaisu kädellä ilmaan ja naps, televisio käynnistyy. Lisää viittilöintiä ja naps, ei-toivottu hömppäohjelma vaihtuu uutisiin. Perään vielä napakka huudahdus, ja Peter Nyman ryhtyy kertomaan Pohjanmaan syystulvista aavistuksen äänekkäämmin.

Television ohjaaminen tähän tapaan kotisohvalta ei ole enää vain hauska pätkä tieteiskomediasta, vaan täyttä todellisuutta. Ensimmäiset ele- ja puheohjauksella toimivat vastaanottimet ilmestyivät kauppoihin jokunen kuukausi sitten, kun laitetoimittajista Samsung oli liikkeellä ensimmäisenä.

– On tylsämielistä sanoa, että tämä on tietotekniikan luonnollista evoluutiota. Ihmisten vuorovaikutus teknologian kanssa kuitenkin kehittyy pienin askelin, eikä siinä ole sinänsä mitään uutta tai ihmeellistä, sanoo professori Markku Turunen Tampereen yliopistosta.

Vuorovaikutteisen teknologian professorina työskentelevä Turunen on seurannut jo pitkään ele- ja puheohjattavien käyttöliittymien kehitystä. Nyt lanseeratun uutuuden kaltainen sovellus oli avoimesti esillä jo viisi vuotta sitten mediamuseo Rupriikissa Tampereella.

– Kävijät saattoivat kokeilla vaikkapa suusanallista komentoa ”näytä kaikki huomisen lastenohjelmat”, jolloin ohjelmakartasta pyyhkiytyi kaikki muu sivuun. Ominaisuudet herättivät jo tuolloin mielenkiintoa.

Piirrettyjä, asiaohjelmia vai saippuasarjoja

Kaikille uuden teknologian hyödyt eivät ole vielä kirkastuneet. Elämän voisi toki kuvitella helpottuvan, kun jokaisella on ”kaukosäädin” aina mukanaan, eikä kadonnutta kapulaa tarvitse enää etsiä sohvanraosta tai lemmikkikoiran röntgenkuvista.

Muuten uusi teknologia herättää kuitenkin kysymyksiä. Viuhdotaanko kotisohvilla kilpaa, jos jokaisella perheenjäsenellä on jatkossa sananvaltaa kanavan valinnassa? Muuttuuko television kuvasuhde vahingossa, jos tuulettaa suosikkijoukkueen maalia innokkaasti tai käynnistyykö teksti-tv, mikäli erehtyy kommentoi tapahtumia liian äänekkäästi. Tai herääkö vauva, kun tarkoituksena oli vain komentaa mölytoosaa pienemmälle?

Turunen muistuttaa, että lopulta vain aika näyttää, miten uutta teknologiaa aletaan soveltaa arkikäyttöön. Kysymys on siitä, että käyttäjän itse on valittava kuhunkin tilanteeseen sopivin käyttötapa

– Jokaisella tavoista on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, mutta niitä kaikkia käytetään tulevaisuudessa rinnakkain. Pitää löytää ne kohteet, joissa uusi ohjaustapa on toista kilpailukykyisempi, Turunen sanoo.

Perinteinen televisio tottelee kaukosäädintä näppärästi varmasti jatkossakin, mutta toisaalta ele- ja puheohjaus voi olla Turusen mukaan ”kokemuksellisesti merkityksellisempää”.

– Toki meillä on pitkä traditio esimerkiksi sen suhteen, miten televisiota katsotaan kotona vapaa-ajalla. Uusi teknologia saattaa tietää muutoksia perhedynamiikkaan esimerkiksi juuri kanavan valinnassa. Tämä tietysti lisää keskinäisen kommunikoinnin tarvetta.

Uudet sovellukset on tarkoitettu kaikille, mutta tietyt erityisryhmät hyötyvät ele- ja puheohjauksesta ehkä muita enemmän.

– Esimerkiksi jotkut näkövammaiset ihastuivat taannoiseen prototyyppiimme siinä määrin, että se jouduttiin melkein riistämään takaisin, Turunen kertoo.

Viiden vuoden sisällä yleisesti käytössä

Liki kaksi tuhatta euroa maksava Samsungin uutuustelevisio on jäänyt Turuselta vielä kokeilematta.

– Teknologia on jo olemassa ja toimii moitteettomasti. Toki sekin voi pettää kovin nuorten käyttäjien käsissä tai esimerkiksi meluisissa tai hämärissä olosuhteissa. Muuten uusien televisioiden läpimurto riippuu enemmänkin siitä, mitä uusia käytäntöjä ihmiset hyväksyvät arkeensa tutustuessaan vähitellen uusiin ominaisuuksiin.

Turusen mukaan on hankala ennustaa aikataulua, jolla uudet televisiot lopulta lyövät itsensä läpi. Hän ei usko kenenkään lähtevän kaupoille pelkän puheohjauksen takia.

– Digitelevision myötä moni hankki jo uuden mallin, joten on odotettava ehkä seuraavaa aaltoa. Hämmästyn kyllä, ellei ominaisuutta ole viidessä vuodessa uusissa televisioissa kautta linjan.