Kanta-Häme

Kanerva kaipaa tuki- ja sijaisperheitä

Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva kaipaa toimintaansa uusia perheitä. Pulaa on niin tuki- kuin sijaisperheistäkin.

Yksin Hämeenlinnassa oli viime vuonna huostassa 123 lasta, joista 47 oli sijoitettuna laitoshoitoon. Kaupungin tavoitteena on, että suurin osa lapsista sijoitettaisiin jatkossa perhehoitoon.

Myös vuoden alusta uudistunut lastensuojelulaki pitää perhehoitoa ensisijaisena sijaishuollon muotona.

– Tavoitteemme on saada lisää perhehoitajia. Tarvitsemme monenlaisia perheitä, joilla on aikaa, tilaa ja kiinnostusta ottaa vastaan lapsia, johtava sosiaalityöntekijä Vappu Koskinen kertoo.

Ydinperheistä yksineläjiin

Kanervan tuki- ja sijaisperherekisterissä on hyvin erilaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä. Tällä hetkellä valmennettuja perheitä rekisterissä on reilut 90. Perheitä on myös maakunnan rajojen ulkopuolelta.

– Joukkoon mahtuu ydinperheitä, yksin eläviä, uusioperheitä ja lapsettomia, vastaava ohjaaja Päivi Tolvanen luettelee.

Hänen mukaansa tärkeintä on, että lapsi saa paikan ihan tavallisesta, turvallisesta kodista, jonka kaikki jäsenet ovat valmiita sitoutumaan sijais- tai tukitoimintaan.

Tolvasen mukaan sijaisperheenä toimimiselle ei ole yhtä tiukkoja ikäkriteereitä kuin esimerkiksi adoptiossa. Kuitenkin tavoitteena on, että varsinkin pidempiaikaisissa sijoituksissa vanhemmat ovat sijaislapsen kannalta luonnollisen ikäisiä.

– Käytännössä meillä on hyvin nuorista perheistä aina mummoikäisiin, Tolvanen sanoo.

Myöskään kodilta ei odoteta luksusta.

– Käymme jokaisessa kodissa ennen sijoitusta, mutta ei tilakriteeri välttämättä tarkoita esimerkiksi jokaiselle lapselle omaa huonetta, Koskinen sanoo.

Kaikki perheet valmennetaan

Vaikka perhehoitoyksikkö Kanerva toimii Hämeenlinnassa, se tuottaa kaikkien Kanta-Hämeen kuntien avo- ja sijaishuollon perhehoidon palvelut. Kanerva vastaa sijais-, tuki- ja kriisiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta, tuesta ja täydennyskoulutuksesta.

Käytännössä Kanerva siis etsii lapselle sopivan perheen ja osallistuu sijoitusprosessiin. Lisäksi kullekin perhehoitajalle nimetään Kanervasta oma vastuuhenkilö, joka tukee perhehoitajaa.

– Intensiivisintä työskentely on ensimmäisen sijoitusvuotena, mutta toki olemme tukena koko sijoituksen ajan, Koskinen kertoo.

Tukeen kuuluvat myös vertaisryhmät niin sijaisperheille, tukiperheille kuin sijoitetuille lapsillekin.

Ennen sijais- tai tukiperherekisteriin merkitsemistä jokainen perhe käy läpi valmennuksen. Sijaisperheet osallistuvat noin 3–4 kuukautta kestävään PRIDE-valmennukseen, jonka aikana yhdessä arvioidaan perheen valmiuksia toimintaan. Myös tukiperheet saavat valmennusta tehtävään.

Koskinen korostaa, että prosessi etenee rauhallisesti perhettä kuunnellen.

Ei erikseen kriisiperheitä

Tuki- ja sijaisperheiden lisäksi tarvetta on myös niin sanotuille kriisiperheille, joihin sijoitetaan kiireellisesti huostaanotettuja lapsia. Joissakin kunnissa on erikseen kriisiperheitä, joille maksetaan varallaolokorvausta.

Kanervassa näin ei ole, vaan kriisitapauksissa käytetään muutamia kokeneita sijaisperheitä, jotka ovat ilmoittaneet voivansa ottaa vastaan myös äkillisiä tapauksia.

– Kriisisijoitukset voivat kestää muutamasta päivästä useisiin kuukausiin, joskus jopa vuoden, Koskinen kertoo. (HäSa)