fbpx
Kanta-Häme

Kankaisten kattojen alla

Kamelit mölähtelevät, ja askeleet rahisevat Saudi-Arabian hiekalla Hämeen linnan katonrajassa.

Kaikkein korkeimmalla, linnan puuportaiden äärimmäisellä huipulla, levittäytyy ensi kevääseen saakka telttakylä. Joka majan liepeillä kuuluvat paikkaa kuvaavat äänet. Suomessa soi tietenkin kesäyö.

Näyttelytilaan on mahdutettu beduiiniteltta Saudi-Arabiasta, jurtta Mongoliasta, 1970-luvun huvilateltta Suomesta, kota ja romanileirin “autonistuinolohuone”, jonka tavarat ovat Helsingin Sompasaaresta.

Tavaroihin kuuluvat muun muassa kerjuukuppi ja hylätty lapsen kenkä. Sompasaaren romanien elinoloja dokumentoivat myös Kukka Rannan valokuvat.

Nyt liikutaan paimentolaisten luo

Liikkuva koti -näyttely päästää tutkimaan erilaisten kankaisten asumusten sisätiloja, mutta kertoo samalla karusti nykyajasta.

Näyttelyn käsikirjoittanut Kulttuurien museon museolehtori Pilvi Vainonen huomauttaa näyttelyn kertovan myös muun muassa asumisen ja toimeentulon yhteydestä.

– Liikkuviin koteihin liittyvät paimentolaisuuden lisäksi pakolaisuus ja äärimmäinen köyhyys. Sodat, politiikka ja sopimukset vaikuttavat perinteisiin elinkeinoihin ja siihen, missä ihmiset voivat elää, Vainonen pohtii.

Paimentolainen elinkeino on hiljalleen väistymässä, kun vanhat reitit sulkeutuvat, ja maailman pelisäännöt muuttuvat.

– Liikkuminen on muuttumassa toisenlaiseksi. Turistit tulevat nyt paimentolaisten luo. Me länsimaissa voimme valita: patikoida ja nukkua teltassa, matkustaa Mongoliaan tai vaikka Marokkoon ja asua paimentolaisten luona. Matkustajien hyysäämisestä on tullut uusi elinkeino.

Mankka meni, minimalli tuli

Suurin osa esillä olevista teltoista on museoesineitä, mutta tässä näyttelyssä niihin saa koskea.

Kun näyttely oli esillä Kulttuurien museossa, lapsiryhmät saivat lekotella huvilateltan ilmapatjoilla ja juoda beduiiniasuisina minttuteetä vihreähämyisessä kangasasumuksessa.

Joka esineellä on myös oma tarinansa. Näyttelyssä on esillä sekä jurtan pienoismalli että iso jurtta, koska ensimmäisellä hankintamatkalla 1960-luvun alussa kävi hieman ohraisesti.

Pentti Aaltoa oli pyydetty ostamaan Kansallismuseolle iso jurtta. Kaupoista oli sovittu, ja hän odotteli pari viikkoa. Sitten kävi ilmi, että myyjät haluavat myös Aallon hienon, uuden magnetofonin, Vainonen kertoo.

– Kun kaupat oli tehty ja Aalto lähdössä, hänelle tuotiinkin tämä pienoismalli.

Kesän ajan kolme näyttelyä

Linnassa on kesän ajan esillä kaksi muutakin näyttelyä, hiljaittain avattu Kalliossa kädenjälki, joka esittelee Ismo Luukkasen valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista, ja Hämeenlinnan Taiteilijaseuran Kerrostumia.

Ismo Luukkanen on kuvannut kalliomaalauksia eri puolilla Suomea. Otokset ovat dramaattisia ja aavemaisiakin, sillä hän on korostanut maalausjälkeä digitaalisesti. Punainen hehkuu kuin veri.

Kuvissa erottuu muun muassa hirviä, kädenjälkiä ja ihmishahmoja.

Kesäkuun 4. päivänä avautuva Kerrostumia esittelee sekä hämeenlinnalaisten että saksalaisen ystävyyskaupungin Cellen taiteilijoiden töitä.

Näyttely käy vuoropuhelua paitsi eri teosten, myös kahden maan välillä, näkee Taiteilijaseuran työt jyryttänyt visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Sirpa Haapaoja.

– Nähdä voi niin ajallisia kuin tarinallisiakin kerrostumia, hän sanoo. (HäSa)

Liikkuva koti – elämänmuoto, ylellisyyttä vai olosuhteiden pakko? Esillä Hämeen linnassa 17.3.2013 asti.Kalliossa kädenjälki. Ismo Luukkosen valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista. Esillä Hämeen linnassa 12.8. asti.Kerrostumia-näyttely. Hämeenlinnan Taiteilijaseuran näyttely Hämeen linnassa 4.6.–30.8. ja pääkirjastossa 4.6.–30.6.

Menot