Kanta-Häme

Kannabisriippuvaisille räätälöityjä hoitomuotoja ei ole

A-klinikalle saapuu vain harvoin pelkästään kannabiksesta riippuvaisia asiakkaita, vaan yleensä avun tarvitsijalla on myös muita huumausaineriippuvuuksia.

– Suomessa haasteena on se, että kannabiksen käyttäjille ei ole tarjota selkeää hoitomuotoa tai hoito-ohjelmia, kertoo A-klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualueen ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kannabisriippuvaisille räätälöityjä vierotushoitomuotoja on tarjolla, sillä ongelma on Atlantin toisella puolella suurempi. Hämeenlinnassa kannabisriippuvuuteen tarjotaan avohoitoa.

– En muista yhtäkään tapausta, jossa asiakas olisi ollut kannabiksen takia laitosvierotuksessa, Hämeenlinnan A-klinikan nuorisoterapeutti Eveliina Haikko sanoo.

Kannabisriippuvuuden pääpaino on psyykkisellä puolella, mutta se aiheuttaa myös fyysisiä oireita, kuten huonoa oloa ja unettomuutta.

Hoitoon löydetään mutkan kautta

Simojoki kertoo, että yleensä ainoastaan kannabiksesta riippuvaiset asiakkaat löytävät A-klinikalle tiensä psykiatrian puolelta, hakeuduttuaan hoitoon mielialahäiriön tai psykoosisairauden takia.

Hämeenlinnassa pelkän kannabiksen käyttäjiä tavoitetaan poliisin ohjatessa heitä A-klinikalle ajo-oikeutta varten tehtävään päihderiippuvuusarvioon.

– Viimeisen puolentoista vuoden aikana kannabiksen kotietsinnöissä kiinni jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä on kasvanut huomattavasti, Haikko kertoo.

Sellaisia asiakkaita, jotka omatoimisesti hakisivat apua kannabisriippuvuuteen, ei hänen mukaansa Hämeenlinnassa juuri ole. Monesti kannabisriippuvaiset eivät tajua itse ongelmaansa ja huumeen passivoiva ja masentava vaikutus vaikeuttavat hoitoon hakeutumista entisestään.

– He jotka käyttävät myös muita päihteitä unohtavat usein kertoa kannabiksen käytöstä, sillä he eivät pidä sitä oikein minään, Haikko kertoo.

Usko harmittomuuteen elää

Simojoen mukaan kannabiksen käyttäjät suhtautuvat huumeeseen haastavimmillaan kuten uskontoon.

– Luulot ovat todella tiukassa. Kuulen paljon selityksiä kuten, että eihän tämä ole vaarallista verrattuna alkoholiin. Yksi tärkein tehtävämme on oikaista näitä ajatuksia. Se on pitkä prosessi.

Simojoki painottaa, että kannabis on vaarallinen huume, koska sillä on syöpää ja psyykkisiä sairauksia aiheuttava vaikutus. Hänen mukaansa synteettisen kannabiksen käyttö voi johtaa pitkäkestoiseen psykoosiin jopa yhden käyttökerran jälkeen, ja noin kolmasosa kannabispsykoosin sairastaneista sairastuu myöhemmin skitsofreniaan

– Aika monella kannabiksen kanssa käy niin, että se on viimeinen päihde, josta asiakas pääsee eroon.

Hänen mukaan myös hoitohenkilökunnalla on syytä katsoa peiliin.

– Suomen hoitojärjestelmässä on viime vuosiin asti suhtauduttu turhan huolettomasti kannabikseen, ei ole ajateltu, että se on monille iso ongelma.

Simojoki kertoo, että kannabis on monesti kuntoutumisen este, sillä se hidastaa aivotoimintaa ja passivoi.

– Vieroittautuminen muista huumausaineista ei etene niin kauan kuin potilas pössyttelee. Jos potilas käyttää esimerkiksi amfetamiinia ja kannabista, niin halutaan keskittyä amfetamiinista vierottamiseen ensin, sillä ajatellaan sen olevan pahempi. Kannabis kuitenkin loppupeleissä on kuntoutumisen kannalta usein haastavampi päihde. (HäSa)

Päivän lehti

26.1.2020