Kanta-Häme

Kansa ei opi: pankkitunnuksen kyselijät ja valepoliisit onnistuvat yhä – Hämeen poliisi antaa viisi vinkkiä, joilla tunnistat huijarin

"Ota yhteyttä poliisiin jo silloin, kun saat epäilyttävän pyynnön. Rakkautta ei ole tarjolla ja rahojen takaisinsaanti on käytännössä mahdotonta."
Nettirikollisuus työllistää yhä enemmän poliisia. Varoituksista huolimatta petoksiin sorrutaan aivan liian usein.

Rikoskomisario Jari Uotila on huolissaan. Työpöydällä on enenevässä määrin huijausyrityksiä.

– Yleisimmin on huijattu pieniä summia mutta yllättävän paljon on myös tapauksia, joissa ulkomaille lähetetään rahaa, Hämeen poliisilaitoksella työskentelevä Uotila toteaa.

Poliisihallituksen tiedotteen mukaan noin 15 prosenttia kaikista rikoslakirikoksista oli viime vuonna erilaisia petoksia.

– Petoksia tutkivan poliisin näkökulmasta asiasta on tiedotettu erittäin paljon, mutta jostain syystä tuntuu, että tiedotteet eivät saavuta kaikkia tai viestiä ei ehkä oteta tosissaan, Uotila harmittelee.

Ongelmallista on, että petokset muuttavat säännöllisesti muotoaan ja muuttuvat yhä vaikeammiksi todeta. Tämä on seikka, mikä ilmenee tutkivan poliisin työssä päivittäin.

– Huijauksen kohteeksi joutunut henkilö huomaa yleensä myöhään, että kyseessä onkin huijaus. Rahat on saatettu lähettää esimerkiksi ulkomaille jonkin keksityn tarinan perusteella. Poliisin saatua tiedon asiasta aikaa on jo kulunut niin kauan, että rahojen takaisin saanti on käytännössä mahdotonta.

– Myös asianosaisen täytyy olla ahne, kun uskoo saavansa tuntemattomalta henkilöltä jotain, mitä muut eivät saa. Rakkautta ei ole tarjolla, Uotila avaa silmiä.

Jari Uotila on päivittäin tekemisissä petosrikollisuuden kanssa ja antaa viisi tärkeää vinkkiä huijareilta suojautumiseen:

Poliisi ei koskaan kysele pankkitunnuksia:

Uotila muistuttaa jälleen kerran ns. valepoliiseista. Vuonna 2017 alkoi ilmetä suuressa määrin poliisin nimissä tehtyjä petosrikoksia. Poliisi ei missään tilanteissa kysy pankkitunnuksia eikä esimerkiksi lukuja avainlukulistalta. Poliisi selvittää kaikki pankkitiedot aina pankin kautta.

– Yhtenä vihjeenä voikin antaa sen, että mikäli pankkitunnuksia kysytään, pyydä kysyjää suoraan asioimaan pankissa. Toinen vaihtoehto on mennä itse asioimaan pankkiin.

Rahanpyytäjältä ei saa rahaa – ei edes Nigeriasta:

Poliisihallituksen syksyn tiedotteessa oli mainittu myös ns. nigerialaiskirjeet eri muodoissaan. Näitä kalasteluyrityksiä ulkomailta tulee melko paljon poliisin tietoon. – Niihin täytyy suhtautua erittäin suurella varauksella. Hämeen poliisi tiedotti aikaisemmin myös ns. rakkaushuijauksista, joissa ainoa tarkoitus on saada huijauksen uhrilta rahaa. Rakkautta niissä ei ole tarjolla.

Mieti, miksi juuri sinua lähestytään:

Aina kohdatessaan tilanteen missä voi kokea tulevansa huijatuksi, kannattaa miettiä, miksi juuri minulle tarjotaan houkuttelevaa etuutta.

– Internetissä on näitä huijaussivustoja ja ilmoituksia vaikka kuinka paljon. Internetissä käytävään yksityisten henkilöiden väliseen kauppaan liittyy aina erittäin suuri riski, Uotila huomauttaa.

On ensiarvoisen tärkeää pysähtyä miettimään tarkasti, ennen kuin siirtää varojaan ulkomaille.

– Jos hiemankin epäillee asiaa, olisi hyvä keskustella asiasta jonkun luotettavan tahon kanssa. Yhteydenotto etukäteen poliisiin tuottaa varmasti paremman tuloksen kuin yhteydenotto jälkikäteen.

Ei rahaa ellei tuotetta:

On aina varmistuttava siitä, että rahat ja tuote vaihtuvat yhtä aikaa. Se voi tuntua kaupantekohetkellä hankalalta, mutta pienentää huijatuksi tulemisen riskiä.

Älä jää yksin:

– Ihmisten keskinäinen keskustelu ja muistuttaminen petosrikollisuudesta on varmasti yksi parhaista keinoista ennaltaehkäistä kyseistä rikollisuutta, Uotila päättää. HäSa

Lue lisää: Keksi vahva salasana välty viruksilta ja huijausromansseilta – uusi kyberopas suomalaisten apuun

 

Korjattu klo 15.53:

Kanta-Hämeen poliisi muotoon Hämeen poliisi.