Kanta-Häme

Kansalaiskeräys panssarivaunujen suojien rakentamiseksi polkaistiin käyntiin

– Uskon, että panssarivaunujen kunnostaminen ja asianmukainen säilyttäminen saa kiitosta kävijöiltä, kehaisi ministeri Elisabeth Rehn keskiviikkona Panssarimuseossa järjestetyssä kansalaiskeräyksen avajaistilaisuudessa.

Museolla on kokoelmissaan vetonauloja, kuten raskas panssarivaunu T-28, joista koko maailmassa jäljellä olevasta kolmesta kaksi on Hattulassa. Harvinaisuudet houkuttelevat kävijöitä ulkomaita myöten.

Ensi vuoden loppuun saakka kestävällä keräyksellä tavoitellaan noin 500 000 euroa. Hankkeen rahoittamiseksi myytävänä olevaan reliefiin on kuvattu panssarivaunu Renault RT-17, Suomeen vuonna 1919 hankittu ensimmäinen panssarivaunu. Hopeisen reliefin hinta on 500, pronssisen 300 euroa. Reliefin on suunnitellut graafikko Antti U. Kuusisto.

Numeroiduista reliefeistä ensimmäinen luovutettiin keskiviikkona Elisabeth Rehnille, joka totesi ryhtyneensä keräyksen suojelijaksi täydestä sydämestään. Sotamuseoilla on hänen mukaansa tärkeä rooli lähihistorian ymmärtämisessä.

– Historian poteroihin ei kuitenkaan saa kaivautua, hän varoitteli.

Maanpuolustuksesta on keskusteltava ilman diplomaattisia koukeroita. Yleinen asevelvollisuus sopii meille parhaiten, mutta se ei Rehnin mukaan kuitenkaan sulje pois yhteistoimintaa muun muassa Ruotsin ja Naton kanssa.

Tulella ja teräksellä

Keräysvaroilla museoon rakennetaan sään armoille rinteeseen sijoitettujen panssarivaunujen suojaksi kaksi edestä avointa teräskatosta, syvyydeltään kaksitoista, pituudeltaan 80 ja 60 metriä.

Jo nyt hanke on saanut taakseen joitain yhteistyökumppaneita ja tukijoita, mukana ovat muun muassa Apulanta-yhtye, Ruukki, Panssariprikaati ja kotimainen huonekalujen valmistaja sekä Kultakeskus, joka reliefit on valmistanut.

Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtajan Kari Ventolan mukaan kunnassa tukipanoksen suuruutta vielä harkitaan. Panssarimuseo on isoine kävijämäärineen Hattulan kunnalle tärkeä yhteistyökumppani. Viime vuonna vierailijoiden määrä museossa kiipesi ennätykseen, 28 000:een.

Keräyksen avajaistilaisuudessa panssariveteraanin puheenvuoron käytti merkittäviin panssaritaisteluihin osallistunut ja niissä useita tankkeja tuhonnut Reino Lehväslaiho. Sotakirjailijana hän on kertonut panssarimiehen arjesta sodan keskellä: ” Panssarijoukoissa yhdistyvät sotilaallinen taito ja -kunto, taistelu tulella ja teräksellä.”

Panssariprikaatin tervehdyksen ja menestyksen toivotukset keräykselle tuoneen everstiluutnantti Jari Vuorelan mukaan panssarimiehiä eri vuosikerroilta yhdistää yhteen hiileen puhaltaminen ja perinteiden vaaliminen.

Keräyksen avajaistilaisuudessa esiintyi Panssarisoittajat solistinaan Heidi Kyrö.

Panssarimuseo on erikoismuseo, joka toimii säätiön turvin. Museon päätehtävänä on kerätä, tallentaa, entisöidä ja tutkia panssarikalustoa. Lisäksi se esittelee suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa, niiden kehitystä ja käyttöä Suomen puolustusvoimissa.

Panssarivaunusäätiön hallituksen puheenjohtajan Jari Lemmetyisen mukaan käynnistyvän rakennushankkeen myötä museo pystyy palvelemaan kansainvälistä asiakaskuntaansa entistä paremmin: Turvaamaan museon ainutlaatuisen kaluston tuleville sukupolville ja esittelemään niitä parempikuntoisina sekä parantamaan museon käytettävyyttä ympärivuotisesti. (HäSa)