Kanta-Häme

Kansalaisopistot uudistavat toimintaansa – Tavoitteena on, että kursseja voisi hyödyntää muissa opinnoissa

Harvinaisempien kielten opetusta on eri puolilla maata järjestetty yhteistyössä toisen asteen, niin lukion kuin ammatillisenkin puolen kanssa.
Kansalaisopistojen kielivalikoimaan kuuluu yhteensä yli 40 vierasta kieltä. Arkisto Soile Toivonen

Kansalaisopistojen toimintaa uudistetaan edelleen muun muassa väestörakenteen muutosten ja elinikäisen koulutuksen elinkaariajattelun takia.

Kansalaisopisto on Suomen suurin oppilaitos, sillä vuosittain kursseille osallistuu yli 650 000 opiskelijaa.

Opetukseen voi osallistua kuka tahansa iästä ja koulutustaustasta riippumatta.

Opistoissa opetetaan paljon kieliä, joita muissa oppilaitoksissa harvemmin opiskellaan. Koko maassa kansalaisopistojen kielivalikoimaan kuuluu yhteensä yli 40 vierasta kieltä.

Korona-aikana kansalaisopistojen verkkokurssien määrä on kasvanut ennätysmäisesti, ja myös kieltenopiskelua on siirretty intensiivikursseiksi ja verkkoon. Asiasta kerrotaan Suomen kieltenopettajien liiton (Sukol ry) tiedotteessa.

Kurssien hyväksilukeminen muissa opinnoissa

Yhtenä syynä kansalaisopiston toiminnan muutoksiin on osaamisen hyödyntämisajattelu, johon liittyy osaamisperusteisuus.

Tavoitteena on, että kansalaisopistojen kursseilla saatua osaamista voitaisiin todentaa ja hyödyntää muualla.

Tulevaisuudessa tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi kansalaisopistojen kielikursseilla tehtyjen opintosuoritusten hyväksilukemisen muissa opinnoissa ja työelämässä.

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen kertoo Sukol ry:n tiedotteessa, että erityisesti harvinaisempien kielten opetusta on eri puolilla maata järjestetty yhteistyössä toisen asteen, niin lukion kuin ammatillisenkin puolen kanssa.

– Yhteistyö tiivistyy entisestään, kun osaamisperusteisuus rantautuu vapaaseen sivistystyöhön. Osaamisperusteisuus lisää myös kiinnostusta kansalaisopistojen kielikursseihin osana jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä, Nuottanen sanoo. HÄSA