Kanta-Häme

Kansalaisten laitoskaipuu yllätti ministeriön

Kansalaisten tarrautuminen vanhusten laitoshoitoon hämmentää valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangasta.

Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriö saanut runsaasti palautetta, jossa on pelätty rakenneuudistusten suurin piirtein potkaisevan vanhukset terveyskeskusten vuodeosastoilta taivasalle.

– Eihän siitä ole kysymys. Vaan siitä, että hoivan pitää olla kodinomaista, eikä laitosmaista. Sellaista, että vanhus saa elää niin kuin on tottunut, omien huonekalujensa keskellä.

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) valtiosihteerinä toimiva Rajakangas (sd.) oli tiistai-iltana mukana Viisarin Sosialidemokraattien ja SDP:n kunnallisjärjestön järjestämässä tilaisuudessa, jonka teemana oli ihmisarvoinen vanhuus.

Epäkohdat korjattava

Se, että vanhuspalvelulaki edellyttää vanhusten itsenäisen selviytymisen tukemista, ei tarkoita ympärivuorokautisen hoivan lakkauttamista.

Tavoitteena ovat kuitenkin laitoksia kevyemmät yksiköt ja ennen kaikkea se, että aika, jonka vanhukset palvelutalossa viettävät olisi nykyistä lyhyempi.

Vanhuspalvelulakia on kritisoitu siitä, ettei siihen loppujen lopuksi tullut tarkkaa henkilöstömitoitusta alan laitoksille.

– Perälauta kuitenkin asetettiin. Ensi syksynä kunnille tehdään kysely. Jos sen perusteella käy ilmi, ettei aikaisempiin epäkohtiin ole puututtu, tuohon henkilöstömitoitukseenkin palataan.

Rajakangas painotti, että useimmissa vanhusten palvelutaloissa asiat ovat hyvin ja kotihoitokin toimii.

– Otsikoihin vanhustenhuolto kuitenkin nousee vain, jos vanhuksia pidetään kellarissa ja hoitajat ovat humalassa.

Tosin hänkin myöntää, että epäkohtiin pitää puuttua.

Kolmen V:n sääntö

Valtiosihteeri Rajakangas muistutti Hämeenlinnan vanhusaktiiveja kolmen V:n säännöstä.

– Varautuminen on sitä, että kunnat omilla valinnoillaan voivat vaikuttaa jo etukäteen vanhusten hyvinvointiin. Tällaisia voivat olla muun muassa kaavoitus- ja liikenneratkaisut.

Varmistaminen tarkoittaa, että oikeanlaiset palvelut ovat tarjolla oikeaan aikaan.

Kolmas V eli vaikuttaminen on sitä, että iäkkäät ihmiset itse pyrkivät yhä enemmän ottamaan osaa omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon.

Rahamäärä kasvaa

Rakennepoliittisten ratkaisujen jälkeenkin vanhusten palveluihin käytettävä rahamäärä kasvaa.

– Tosin tavoitteena on, että se kasvaisi 500 miljoonan sijasta vain 200 miljoonaa euroa, Rajakangas korosti.

Kuten ikäihmisten asioita sivuavissa tilaisuuksissa yleensäkin, myös Viisarin työväentalolla oli tupa täynnä.

Rajakangas ja paikalliset asiantuntijat kuten kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.), iklan puheenjohtaja Kaija-Leena Savijoki (kok.), tilaajapäällikkö Leena Harjula ja vanhusneuvoton puheenjohtaja Anna-Liisa Torvinen (sd.) saivat vastata hyvin laajaan kysymyskirjoon aina polvileikkauksista hoivayritysten verokeinotteluun sekä hoivalle asetettujen laatukriteereiden pitävyyteen. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020