Kansalliskirjasto on digitoinut avoimeen verkkokäyttöön tuhat tietokirjaa ja tuhat kaunokirjaa. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa.
Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta. Kaksi verkkokokoelmaa on käytettävissä Kansalliskirjaston verkkopalvelussa vuoden 2021 loppuun asti.
Klassikkokirjasto koostuu kirjallisuudesta, joka heijastelee 1900-luvun alun kaunokirjallisuuden koko kirjoa. Se sisältää edustavan kokonaisuuden suomalaista suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa. Mukana on myös Hämeenlinnassa asuneiden ja vaikuttaneiden kirjailijoita. Palvelusta löytyy esimerkiksi Eino Leinon, Elias Lönnrotin ja Paavo Cajanderin teoksia.
Kokoelmaan kuuluu mm. romaaneja, runokokoelmia, novelleja, matkakirjoja, esseitä, erilaista viihdekirjallisuutta kuten seikkailuromaaneja, seuranäytelmiä, romanttisia kertomuksia, muistelmia, pakinoita, tyttö- ja poikakirjoja sekä murteilla kirjoitettuja kansankuvauksia.
Tieto- ja oppikirjoista koostuva Kirjahistorian kokoelma valottaa suomalaisen julkaisemisen ja lukemisen historiaa sisältäen mm. oppikirjoja, aapisia ja kirjakauppaluetteloita. Oppikirjat ja kattava aapiskokoelma aina vuoteen 1972 asti mahdollistavat aikamatkan omiin tai omien vanhempien kouluvuosiin.
Kaikki kokoelman tietokirjat ovat vapaasti yleisön käytössä. Kuka tahansa voi selata, hakea ja lukea kokoelman teoksia vapaasti verkossa. Suoraan teoshakuun pääset tästä linkistä.
Kansalliskirjaston digitoinnin tavoitteena on varmistaa kulttuuriperintöaineistojen säilyvyys, käytettävyys ja saatavuus. Tähän mennessä digitoinnin painopiste on ollut sanoma- ja aikakauslehdissä. 2000 kirjaa -hankkeessa on digitoitu huomattava määrä kirjallisuutta ja avattu kirjojen hakuliittymä.
