Kanta-Häme

Kansallispuvut päälle tai kainaloon ja kyytipojaksi pukuihin liittyviä tarinoita Lammilla

Kansallispukupäivän tilaisuudessa voi kertoa myös pukuihin liittyviä tarinoita.
Naisen Lammin-puku ja Lammin-Padasjoen miehen puku löytyvät muun muassa Lammin Turvantalon vitriinistä. Kuva: Matti Siivonen
Naisen Lammin-puku ja Lammin-Padasjoen miehen puku löytyvät muun muassa Lammin Turvantalon vitriinistä. Kuva: Matti Siivonen

Kansallispuvun syntymäpäivänä, 5. elokuuta Lammin ja lähiseudun kansallispuvut tuuletetaan Untulan tanssilavalla.

Alkuperäisideaa kunnioittaen tapahtumaa vietetään rennon yhdessäolon merkeissä. Riittää, että ilmaantuu kansallispuku yllään tai mukanaan tapahtumaan.

– Yksi asia on noussut esille, kun olen keskustellut kansallispuvuista ihmisten kanssa. Moni on sanonut, että puku ei enää mahdu päälle. Tähän tuuletukseen puvun voi tosiaankin ottaa mukaan nimilapulla varustettuna ja asettaa sen esille tapahtumaan ihailtavaksi ja hypisteltäväksi, kertoo tapahtuman ideoija Anja Vitie.

Untulassa nekin puvut, joilla ei ole kantajaa, asetetaan esille, jotta niihin voi tutustua lähemmin.

Pukuihin liittyy yleensä mielenkiintoisia tarinoita. Untulassa tarinoita on mahdollisuus kertoa kaikille, tai halutessaan tarinan voi tuoda kirjallisessa muodossa esille.

Kansallispukuja kannustetaan myös käyttämään osittain yhdistämällä puvun osa nykyvaatteisiin. Sallittua on myös vetää päälle pelkkä kansallispukuasenne ja lähteä kukkamekossa tai muussa juhlavaatteessa juhlimaan kansallispuvun syntymäpäivää.

 

Kansallispukuja on tuuletettu vuodesta 2010 alkaen. Kaikkien aikojen ensimmäinen tuuletuspiknik järjestettiin Imatralla 5.8.2010.

Lammilla kansallispukuja on tuuletettu viimeksi vuonna 2014. Silloin Turvantalolla nähtiin kymmeniä upeita kansallispukuja, muun muassa lukuisia Lammin- ja Hämeen-pukuja, mutta myös muinaispukuja.

Kansallispukujen tuuletustapahtumien taustalla on ajatus, että ennen pitkää olisi itsestäänselvyys pukeutua kansallispukuun aina 5. elokuuta ja lähteä tuulettelemaan.

 

Tapahtuman järjestäjä on Lykky ry:n eli Lammilaisten yhteinen kulttuuri- ja kotiseutuyhdistys, ja tapahtuman järjestämisen mahdollistavat vapaaehtoiset talkoolaiset.

Tapahtuma on maksuton, mutta kahviin ja pullaan on hyvä varata hieman rahaa mukaan. Tuotto käytetään lyhentämättömänä kattamaan Untulan lavan ylläpitokuluja.

Untulan lavan omistaa Hämeenlinnan kaupunki, ja sitä vuokraa Sydänlammin kyläyhdistys ry.

Untulan tanssilava on korkealla mäellä. Tämä ei kuitenkaan ole este osallistumiselle, sillä lavan eteen voi tuoda autolla liikuntarajoitteisen osallistujan. Pysäköintipaikkoja on urheilukentän tuntumassa.

Untulan lavalla Lammilla tuuletetaan kansallispukuja kansallispuvun syntymäpäivänä 5.8. kello 18 alkaen. Kuva: Matti Siivonen
Untulan lavalla Lammilla tuuletetaan kansallispukuja kansallispuvun syntymäpäivänä 5.8. kello 18 alkaen. Kuva: Matti Siivonen

Maanantaina 5.8. kansallispukujen tuuletusilta kello 18 alkaen Lammilla Untulan tanssilavalla (Untulantie 1, Hämeenlinna).

 

 

 

Kansallispuvun syntyhistoriaa

5.8.1885 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti rouva Jääsken puvussa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko.

Tämä oli ensimmäinen suurimittainen kansallispukujen julkinen esiintyminen, ja siitä alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus. Sitä voidaan pitää kansallispuvun syntymäpäivänä.

Lähde: blogi Kansallispuku – arkea ja juhlaa

Mainos