Kanta-Häme

Kansanedustajat kahden vaiheilla sotesta

Kantahämäläiset kansanedustajat eivät purematta niele väitettä, että he olisivat huonosti valvoneet täkäläistä etua sote-uudistuksen valmistelussa.

Kahdenlaista näkemystä on myös siitä, onko Päijät-Hämeen suuntautuminen etelään Kanta-Hämeelle häviö vai voitto.

Anttila:

Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) Forssasta sanoo, että uudistuksen suurin uhka on kova palvelujen keskittäminen.

– Lääkäriin pääsyn helpottamista on luvattu puheissa. Miten se tapahtuu erikoislääkärijohtoisten yliopistollisten keskussairaaloiden vedolla?

Anttila kehuu Forssan mallia, jossa perusterveydenhuolto ja ”peruserikoissairaanhoito” on yhdistetty. Hänen mielestään Forssan mallia tarvitaan joka puolelle.

– Sillä me säästämme ja vähennämme paineita siihen kaikkein kalleimpaan hoitoon.

Anttilan mielestä Lounais-Hämeen kuntien pitää nyt keskittyä valvomaan etuaan tässä asiassa.

Anttila ei suostu arvostelemaan Päijät-Hämeen päätöstä etelään suuntautumisesta. Jokainen maakunta saa hänen mielestään toimia niin kuin itse katsoo parhaaksi.

Filatov:

Hämeenlinnalainen Tarja Filatov (sd.) on tyytyväinen siitä, että sotessa päätetty edetä julkisen järjestelmän pohjalta.

– Siinä asiassa katson olevani voittajan puolella.

Alueellisessa kuviossa on Kanta-Hämeen kannalta Filatovinkin mielestä ongelmana Tampereen dominoiva asema.

– Parasta edunvalvontaa on, että pidämme omat asiat hyvässä kunnossa ja hyväksymme sen, että osa vaativista hoidoista keskitetään.

Filatov huomauttaa, että Kanta-Hämeen osuus Tampereen sote-alueessa itse asiassa kasvaa, kun Päijät-Häme jää pois.

– Ei Tampere yksin päätä asioista. Mutta meidän maakunnan seutukuntien pitää pystyä päättämään yhteisistä kannoista.

Heinonen:

Loppilainen Timo Heinonen (kok.) on huolissaan keskussairaalan tulevaisuudesta.

– Vaara on aina olemassa, kun voima heikkenee. Tampereen seudun ääni on tämän ratkaisun jälkeen niin vahva, että siellä voidaan tehdä päätöksiä, jotka eivät ole meidän kannalta järkeviä.

Heinonen ei usko, että Päijät-Häme-ratkaisusta luovutaan – ellei sitten koko kuvio kaadu esimerkiksi perustuslaillisiin ongelmiin.

Heinosen mielestä asian dramaattisuutta on liioiteltu.

– Ei tässä kannata hätäillä. Tärkeintä on, että saamme Hämeessä nämä palvelut toimimaan tulevaisuudessa.

– Yksi vaihtoehto on pohtia, voisiko meillekin olla luontevampi suunta katsoa etelään päin.

Koskinen:

Maakuntahallituksen hämeenlinnalainen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kiistää, etteikö olisi yritetty lobata.

– Kanta-Häme laati ensimmäisenä maakunnista oman sote-suunnitelmansa. Olemme olleet etulinjassa.

Koskinen huomauttaa, että parlamentaarinen ohjausryhmä teki työtään hyvin umpioituneena.

– Siitä ei eduskuntaryhmissä ollut mitään välikäsittelyä.

Koskinen veikkaa, että asiaan ehkä palataan ensi viikolla, kun kuntakohtaiset kustannuslaskelmat julkistetaan.

– Niistäkään ei ole tihkunut tietoa, mutta voihan olla, että Pirkanmaa vaikuttaa silloin HUS-piiriä houkuttelevammalta. Joka tapauksessa kustannuspuoli on katsastettava myös huolella.

Tärkeää kolmen maakunnan sote-alueella on sairaaloiden työnjaosta sopiminen, jolla ehkä pystyään torjumaan liiallista Pirkanmaa-keskeisyyttä.

Pekonen:

Päijät-Hämeen tai ainakin Lahden hinku etelään huolestuttaa riihimäkeläistä Aino-Kaisa Pekosta (vas.).

– Heidän äänensä hukkuu siellä massiivisen suurella sote-alueella. Kun taas Kanta-Hämeen painoarvo kasvaa kolmen maakunnan alueella. Tosin myös rahoitus vähenee hieman.

Pekonen ei pidä Tampere-painotteisuutta uhkana.

– Oma keskussairaalamme voi varmasti erikoistua. On hyvä, että se pysyy lähellä. Jotkin isot ja vaativat operaatiot voidaan tehdä Tampereella, eihän sinne niin pitkä matka ole.

Tärkeintä Pekosen mielestä on, että uudistuksella taataan tasapuoliset ja laadukkaat palvelut kaikille.

– Harmi vain, että uudistusesitys jäi ihan viime tippaan. Joka tapauksessa siihen pitää pystyä vielä vaikuttamaan eduskuntakäsittelyn aikana, jos merkittäviä epäkohtia havaitaan.

Soukola:

Lakiesitys on vasta tulossa eduskuntaan ja hämeenlinnalainen Ismo Soukola (ps.) uskoo, että siihen on vielä vaikutusmahdollisuuksia.

– En ole asiantuntija näissä sote-uudistuksen kysymyksissä, eikä meillä ole vielä ehditty ryhmässä käsitellä viimeisintä esitystä. On kuitenkin selvää, ettei Päijät-Hämeen suuntautuminen etelään voi olla vaikuttamatta Kanta-Hämeen tilanteeseen.

Soukola muistuttaa, että uudistuksen rahoitus on edelleen auki.

– Vielä ei ole saatu lukuja, mitä se kuntatasolla vaikuttaa. Vähän on kylmä rinki siitä, etteivät kustannukset ainakaan vähene, pikemminkin päinvastoin. Sitä paitsi perustuslailliset ongelmat ovat nekin vielä ratkaisematta.

Sisäministeri Päivi Räsästä (kd.) ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) ei tavoitettu keskiviikkona. (HäSa)

 

Teksti: Hanna Antila-Andersson ja Päivi Ojala