Kanta-Häme

Kansanedustajien salimöykkääminen yllätti Mirka Soinikosken – Katso video

Vihreiden Mirka Soinikoski oppi eduskunnan tavoille. Hämeenlinnalainen pääsi hyville pelipaikoille ryhmässä, jonka kansanedustajista 70 prosenttia on ensikertalaisia.
Maanantaina 44 vuotta täyttävän Mirka Soinikosken eduskuntaura on kestänyt nyt kahdeksan kuukautta. Alku on ollut vauhdikas. Kuva: Sara Aaltio.

– Eniten yllätti kansanedustajien käytös tuolla salissa, kertoo keväällä eduskuntaan noussut Mirka Soinikoski (vihr.).

– Eduskunnassa on periaatteessa tiukka etiketti ja tarkka toimintakulttuuri, ja meidät ensimmäisen kauden edustajat perehdytettiin siihen, miten asiat pitäisi hoitaa. Sitten mentiin saliin, jossa huudetaan ja möykätään… Suunnilleen ensimmäisen kuukauden ajan mietin, mitä ihmettä täällä tapahtuu, hän naurahtaa.

– Ja hetken päästä taas istutaan kuppilassa kahvilla samassa pöydässä. Kansanedustajien välillä on oikeasti hyvä yhteishenki, vaikka ulospäin voi näyttää siltä, että täällä ollaan koko ajan tukkanuottasilla ja eri mieltä joka siunatun asiasta.

Alkutyrmistyksen jälkeen Soinikoski oivalsi, että salikeskustelu on oma retorinen areenansa, jossa vallitsevat erilaiset pelisäännöt kuin sen ulkopuolella.

Hänestä myös mediakohut ja some-räyhäköinti vääristävät kuvaa eduskuntatyöstä.

– Teemme koko ajan paljon muutakin kuin sitä, mistä milloinkin mekkaloidaan.

Tositoimiin heti vaalien jälkeen

Soinikoski itse on pitänyt tähän mennessä kymmenkunta täysistuntopuheenvuoroa. Hän huomauttaa, ettei puhemäärä kerro mitään kansanedustajan ahkeruudesta tai työtahdista.

– Jotkut keräävät puheenvuoroja siksikin, että media seuraa myös puhetilastoja.

Salityöskentelyn erikoisuuksiin kuuluu sekin, että enemmistö kansanedustajista viihtyy salissa vain tv-kameroiden pyöriessä. Normaaliin täysistuntoon osallistuu pahimmillaan vain jokunen tyhjille seinille – ja kenties some-yleisölleen – puhuva edustaja.

Soinikosken työhuone sijaitsee Pikkuparlamentin puolella. Eduskuntatalosta (taustalla) sinne kuljetaan maanalaista tunnelikäytävää pitkin.

Vihreissä vastuuta riittää väkisinkin myös tulokkaille, sillä puolueen 20 kansanedustajasta peräti 14 on ensikertalaisia. Hämeenlinnalainen Soinikoski ei ole arkaillut tarttua tilaisuuteen.

– Tositoimiin päästiin saman tien, vain muutama päivä vaalien jälkeen. Itsekin olin mukana myös hallitusohjelmaneuvotteluissa. Se oli raskas mutta hieno ja unohtumaton kokemus.

Soinikoski istuu liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä lakivaliokunnassa. Lisäksi hänet valittiin ainoana kantahämäläisenä – ja ainoana vihreänä – 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmään. Komitea valmistelee muun muassa isojen raide- ja tiehankkeiden toteutusjärjestyksen ja niitä koskevan rahoitusohjelman.

– Olen tosi otettu, että pääsin sinne. Ilmoitin heti vaalien jälkeen, että olen kiinnostunut kaikista lasten oikeuksiin ja liikenneasioihin liittyvistä komiteoista.

Lapset, sote, päärata

Lasten ja lapsiperheiden pärjääminen on Soinikosken sydämenasia numero yksi. Hän on itse toiminut tuki- ja sijaisperheen äitinä, ja hänet valittiin eduskunnan juuri perustetun Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtajaksi.

– Tällä vaalikaudella Suomeen on saatava lapsistrategia, jonka kautta lasten oikeudet leikkaavat läpi kaiken päätöksenteon ja lainsäädännön. Sen valmistelu aloitettiin jo viime vaalikaudella.

Sote-uudistuksen jatkoaskeliin anestesialääkäri Soinikoski pääsee vaikuttamaan puolueensa sote-ryhmässä.

Liikennepuolella työsarkaa riittää muun muassa ratahankkeiden pudotuspelissä ja pääradan puolustamisessa. Viime vaalikaudelta hampaankoloon jäi Turun tunnin junalle junailtu etumatka: sille myönnettiin kymmenien miljoonien eurojen suunnittelurahat, pääradalle ei. HÄSA

 

Juttusarjassa haastatellaan uusiin tehtäviin nousseita kantahämäläisiä kansanedustajia.

Valtiosalista hissiä kohti.

Päivän lehti

29.1.2020