Kanta-Häme

Kanta-Häme auttaa koronakriisissä muita maakuntia, jos apua pyydetään – Aluesairaalat maakunnan omalle väelle

Yliopistosairaaloiden tiedotteessa todetaan, että lapset sairastavat koronaviruksen usein lievempänä ja vähäoireisempana kuin aikuiset.
Yliopistosairaaloiden tiedotteessa todetaan, että lapset sairastavat koronaviruksen usein lievempänä ja vähäoireisempana kuin aikuiset. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on valmis antamaan apua muille maakunnille, jos sitä tarvitaan. Johtajaylilääkäri Sally Järvelän mukaan Kanta-Häme ei ole toistaiseksi saanut avunpyyntöjä.

– Tällä hetkellä keskussairaalassa on käytössä vasta normaaliolojemme tehopaikat, mutta laajennus yli 20 paikalla on mahdollista tehdä parin päivän varoituksella. Touko-kesäkuussa oletettavasti saamme vielä 10 paikkaa lisää, kun saamme lisää hengityskoneita paikan päälle, hän kertoo.

Aluesairaalat varautuvat

Riihimäen ja Forssan aluesairaaloiden avaaminen myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille ei ole näköpiirissä. Sen sijaan aluesairaalat valmistautuvat ottamaan vastaan oman maakunnan koronapotilaita.

– Olemme tiivistäneet yhteistyötä ja käymme läpi sairaalan kapasiteettia. Pystymme nostamaan sairaalan kahden osaston paikkamäärät 26:sta 32:een, kertoo johtajaylilääkäri Olli Huuskonen Riihimäen sairaalasta.

Riihimäen sairaalassa toimii normaalioloissa sairaanhoitopiirin neurologinen kuntoutusosasto, jonka toiminta on nyt poikkeustilan vuoksi ajettu alas.

– Sinne saisi tietysti lisää potilaspaikkoja, mutta haasteeksi tulee hoitohenkilökunnan rekrytoiminen, Huuskonen lisää.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Riihimäen ja Forssan aluesairaaloiden avaaminen myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille ei ole näköpiirissä.
Riihimäen ja Forssan aluesairaaloiden avaaminen myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille ei ole näköpiirissä.

Järvelän mukaan maakunnan perusterveydenhuolto joutuu ottamaan normaalia enemmän vastuuta koko maakunnasta, kun kiireettömiä erikoissairaanhoidon toimintoja on ajettu alas epidemian vuoksi.

Lähtökohtana avun annolle yli maakuntarajan on, että myös lähettävän sairaalan voimavaroja on suunnattu ajanvaraustoiminnasta epidemiahoitoon.

– Kanta-Hämeessä valmiutemme perustuu siihen, että olemme ajaneet alas ei-kiireellistä ajanvaraustoimintaa. Mikäli meille tulee paljon kriittistä hoidettavaa muualta, joudumme laajentamaan myös kaiken muun toiminnan alasajoa, ja normaalitoimintaan palaaminen entisestään hidastuu.

Kapasiteettia on, ammattilaisista voi tulla pula

Teho-osastojen ylilääkärit voivat Järvelän mukaan sopia avun annosta suoraan keskenään, mutta asiaan tullee myös valtakunnallista ohjausta ja koordinaatiota.

– On luonnollista, että näin voidaan joutua toimimaan, sillä epidemian kärki etenee eri alueille eri aikaan, ja painetta voidaan yhdessä tasata kestokykyyn paremmin sopivaksi.

Järvelä sanoo, että Kanta-Hämeen tilanne on kapasiteetin suhteen hyvä, joskin suojavarusteiden suhteen tilanne on vielä liian niukka.

Tehohoidon ammattilaisten eli lääkärien ja hoitajien määrä sen sijaan ei ole nostettavissa yli viisinkertaiseksi, vaikka muun hoitovalmiuden voisikin nostaa.

–Olemme jo kolmatta viikkoa perehdyttäneet henkilökuntaa koronapotilaiden tehohoitoa ja työparityöskentelyä varten. Pitkään kestäessään kuormitus tulisi olemaan kokeneiden ja lyhyen perehdytyksen saaneiden henkilöstön suhdeluvun vuoksi koettelevaa, Järvelä arvioi.

Lisää aiheesta:

Leikkauksista tulikin resurssi – Aluesairaaloiden suljettuja osastoja voitaisiin avata koronaosastoiksi (2.4.2020)