Kanta-Häme

Kanta-Häme pokkasi pronssia hyvinvointivertailussa

Kantahämäläisten kotiseutu mahdollistaa asukkailleen Suomen kolmanneksi parhaan hyvinvoinnin, mikäli työ- ja elinkeinoministeriön uutta julkaisua on uskominen.

Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten maakuntien hyvinvointia, mutta mittarina ei käytetty perinteistä BKT:tä eli bruttokansantuotetta. Sen sijaan vertailu tehtiin aidon kehityksen indikaattorilla GPI:llä.

Siinä, missä bruttokansantuote kertoo pelkästään maassa tuotettujen tuotteiden ja palvelujen markkina-arvon, GPI ottaa huomioon muun muassa yksilöiden välisen tulonjaon ja tuotannon haittavaikutukset ympäristöön. Käytännössä GPI:n avulla pyritään antamaan bruttokansantuotetta kattavampi käsitys tietyn alueen elintasosta ja elinoloista.

Yksinkertaistetusti aineettoman hyvän, kuten terveydenhuollon, tuotanto kasvattaa GPI:tä. Tuotannon haittavaikutukset, kuten alueen saastuminen, laskevat sitä. Tulonjaolla painotettu kulutus on vertailun lähtökohtana.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun tuotannon haittoja on arvotettu kaikkiin Suomen maakuntiin. Kestävän kehityksen kannalta lähtökohtana pitäisi olla, että hyödyt ovat haittoja suuremmat, tutkimuksen johtaja, Helsingin yliopiston dosentti Jukka Hoffrén arvioi.

Tutkimuksessa Suomen maakunnista menestyi parhaiten Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Heikoimmin pärjäsi Satakunta, jonka GPI-luku meni miinukselle. Samanaikaisesti henkilöä kohti laskettu bruttokansantuote on kuitenkin kasvanut.

Käytännössä ihmisten elintaso on kasvanut luonnon kustannuksella.

Hiilidioksidipäästöt laskevat

Aidon kehityksen mittarilla arvioituna maakuntien väliset erot vaihtelevat paljon, vaikka kärkiviisikon erot mahtuivat 500 euron sisälle. Kun vaikkapa koulutusta ja peruspalveluja saa Suomessa melko tasapuolisesti alueesta riippumatta, muodostuvatkin erot lähinnä maakuntien yksityisten kulutusmenojen ja alueiden teollisuuden ympäristövaikutuksista.

Heikoimmin menestynyt Satakunta on tutkimuksen toteuttajien mukaan hännänpäänä muun muassa siksi, että alueen hiilidioksidipäästöt ovat suuret. Alueella tuotetaan myös energiaa uusiutumattomista energianlähteistä, kuten hiilestä.

– Hyvinvointierot eivät mielestäni esimerkiksi Kanta-Hämeen ja Satakunnan välillä ole näin suuria. Maakuntien väliset tilaaja–tuottaja-asetelmat näkyvät, ja ympäristökuormitus painottuu paljon, projektitutkija Eero Vatanen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Vatasen mukaan Suomen maakuntien tilanne on vielä hyvä, mutta kokonaisuuksina maakunnat ovat jo pieniä alueita keskinäiselle vertailulle.

– Suomi on yhden Yhdysvaltojen keskimääräisen osavaltion kokoinen maa. Hiilidioksidipäästöt ovat melkein ainoa asia, joka tuo eroja. Sanoisin, että tuloksiin pitää suhtautua suuntaa-antavasti, Vatanen sanoo.

Kriisit taittaneet kehitystä

Tutkimuksessa GPI-vertailu tehtiin vuodesta 1960 alkaen. GPI nousi Suomessa BKT:n mukana käytännössä aina 1980-luvun loppuun asti. Taloudellinen lama kuitenkin katkaisi GPI:n kehityksen useassa maakunnassa. Kolmen vuosikymmenen aikana BKT on kasvanut nopeammin kuin GPI.

Toinen notkahdus sattui pankkien kansainvälisen kriisin yhteydessä vuonna 2008. GPI:n kasvu on myös hidastunut siksi, että tutkimuksessa on arvioitu luonnon kantokyvyn ylittävien fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä ilmakehässä kumulatiiviseksi: uudet päästöt kasaantuvat vanhojen päälle, koska hiilidioksidi pysyy ilmakehässä noin sata vuotta.

Jukka Hoffrénin mielestä on kehityksen kääntöpuolia pitää myös arvioida. Näitä BKT ei kerro eikä sitä, miten tulot jakautuvat yhteiskunnassa.

– GPI:ssä käytetään tulonjaolla tasapainoitetun kulutuksen käsitettä, mikä on erona BKT:hen. BKT:hän näyttää esimerkiksi kasvavan, vaikka yhteiskunnassa vain yksi rikastuu. Yhteiskunnassa pitäisi kuitenkin lähteä siitä, että talouskasvu nostaa enemmistön hyvinvointia, Hoffrén sanoo.

Bruttokansantuote-käsitettä on kritisoitu pitkään sen antaman yksipuolisen kehityskuvan takia, ja korvaavaa mittaria on haettu jo vuosikaudet. GPI on yleistynyt 10 vuoden aikana, ja sen edeltäjä kehitettiin jo 1980-luvun lopulla.

Minkä takia sosiaalista ja ekologista hyvinvointia arvioiva mittari ei ole korvannut bruttokansantuotetta?

– Joku on joskus sanonut, että pupu menee pöksyyn siinä vaiheessa, kun ympäristöasioita pitäisi hinnoitella. Sillä on ehkä saatu kehitys hidastettua, Hoffrén sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic