Kanta-Häme

Kanta-Häme saa tyytyä muruseen Tekesin rahoista

Kanta-Häme sai viime vuonna pelkän murun Tekesin 575 miljoonan euron rahoituksesta. Maakunnalle kertyi nettomääräisesti Tekesin rahaa 3,1 miljoonaa euroa.

Teollisuuden Tekes-rahoitus antaa vieläkin synkemmän kuvan tilanteesta. Kanta-Häme on teollisuusmaakunta, mutta maakunnan teollisuus sai valtion ”innovaatiorahoittajalta” 784 000 euroa.

Koko maan teollisuus sai Tekesin rahoituksesta nettomääräisesti 121 miljoonaa euroa. Uudellemaalle jaettiin 49,4 miljoonaa euroa.

– On totta, että tällaisessa teknologiarahoituksessa maakunta on alisuorittaja, sanoo Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen.

Lipsanen muistuttaa, että Tekesin rahoituksessa ovat ylivoimaisia maakunnat, joissa on yliopisto ja VTT:n kaltaisia tutkimuslaitoksia. Hänen mielestään pärjäämme kokonaisrahoituksessa siedettävästi verrattuna maakuntiin, joissa ei ole yliopistoa.

– Huolestuttavaa on, että yritystemme osuus rahoituksesta on pieni. Esimerkiksi Päijät-Hämeellä se on meitä suurempi.

Kanta-Hämeessä on julkisia yhteisöjä, jotka keräävät Tekesiltä kohtuullisen paljon rahoitusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), joka on nykyisin osa Luonnonvarakeskusta, sai viime vuonna 238 000 euroa Tekesiltä. Hämeen ammattikorkeakoulu sai 257 000 euron rahoituksen.

Teollisuusmaakunnan teollisten yritysten 784 000 euron rahoitus jää jälkeen jopa maan pienimmistä ja heikosti teollistuneista maakunnista. Päijät-Hämeen teollisuusyritykset saivat viime vuonna 4,6 miljoonan euron nettorahoituksen.

– Yritysten vähäinen sijoittaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on murhe, Lipsanen toteaa.

Hän kysyy, hakevatko maakunnan yritykset muita vähemmän rahaa vai eikä niille myönnetä rahaa.

Näyttää, että Kanta-Hämeestä ei tehdäkään paljon hakemuksia Tekesille. Kuluvan vuoden alussa maakunnasta oli haettu vain 636 000 euron rahoitusta. Kun kyse on vasta hakemuksista, uhkaa rahoitus pudota entisestäänkin.

Kanta-Häme ei enää kuulu EU:n tukialueisiin, joten EU-varoista voidaan jakaa vain hyvin rajoitettuja yritystukia. Lipsanen muistuttaa, että maakunnassa on kuitenkin jaossa erilaisia kehittämisrahoja kuusinumeroinen luku.

– Niistä realisoituu vain vähän yritysten käyttöön, Lipsanen myöntää.

Suurimman yksittäisen Tekesin avustuksen Kanta-Hämeessä sai forssalainen Aste Finland, joka valmistaa räätälöityjä kylmälaitteita yrityksille. Se sai rahaa yli puolet siitä, mitä koko maakunnan teollisuus yhteensä.

– Haimme neljä vuotta sitten Tekesin innovatiivisten nuorten yritysten miljoonan euron hankkeeseen. Se päättyy ensi kesäkuussa, kertoo Asteen toimitusjohtaja Jussi Salonen.

Aste Finland perustettiin vuonna 2010, jolloin Helkama Forste oli siirtänyt Forssan tehtaansa tuotannon ulkomaille. Salonen on yhtiön entinen tuotekehitysjohtaja. Aste päätti keskittyä yritysten räätälöityihin kylmälaitteisiin vuonna 2012.

– Pääsimme voimakkaaseen kasvuun. Työntekijöitä on nyt runsaat 40 ja valmistamme noin 20 000 kylmälaitetta vuodessa.

Toimitilojaan Aste on laajentanut jo kaksi kertaa. Salonen kertoo, että yritys pystyy nyt kasvattamaan tuotantoaan lisäämällä työvuoroja.

– Olemme päässeet sisälle asiakasyrityksiin. 12 kuukauden liikevaihto oli nyt 6,1 miljoonaa euroa. Pääsemme 20 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2020.

Salonen on erittäin tyytyväinen Tekesin tukeen. Hänen mielestään se on ollut yritykselle elinehto.

Salonen pitää uskomattoman pienenä Kanta-Hämeen teollisuuden Tekesiltä saamaa tukea.

– Veikkaan, että muut osaavat hakea Tekesin tukea meitä hanakammin. Tuki ei tarkoita sitä, ettei muuten pärjäisi. HäSa