Kanta-Häme

Kanta-Häme valtakunnallisen rattijuopumustilaston kärjessä – maakunnassa jää kiinni noin 2000 rattijuoppa vuosittain

Päihtyneiden kuljettajien käräyttäminen on yksi Hämeen poliisin painopistealueista.

Kanta-Hämeessä jää kiinni rattijuoppoja valtakunnallisesti vertailtuna eniten koko maassa, kun kärähtäneiden kuljettajien määrä suhteutetaan maakunnan väkilukuun.

Maakunnassa puhallutetuista kuskeista rattijuopumuksen tai törkeän rattijuopumuksen rajan on tämän ja kahden edellisen vuoden aikana ylittänyt 11,4 kuljettajaa tuhatta asukasta kohden. Maakunnista toiseksi suurin rattijuoppotiheys oli Lapissa (10,7) ja kolmantena tuli Päijät-Häme (10,3).

Pohjanmaa (6,9) ja Pohjois-Pohjanmaa (6,7) ovat kaikkien maakuntien vertailussa tilastoissa viimeisenä.

 

Hämeen poliisin päällikkö Ilkka Koskimäki uskoo poliisilaitoksen alueelle kuuluvien maakuntien nousun kärkeen johtuvan osittain suurista seudun läpi kulkevista liikennemääristä, mutta myös tehokkaasta liikenteenvalvonnasta.

– Liikennevalvonta on laitoksellamme määritelty strategisesti tärkeäksi toiminnaksi.

Koskimäki toteaa, että vaikka tilastoissa Kanta-Häme nousee valtakunnallisesti kärkeen, erot ovat pieniä. Valtakunnallinen keskiarvo on 8,8 rattijuoppoa tuhatta asukasta kohden.

– Uskon, että Häme on noussut vertailussa korkealle juuri siksi, että meillä erillinen liikennevalvontasektori on pidetty voimissaan ja tämä nostaa meitä tilastoissa ratkaisevan marginaalin verran.

Kanta-Hämeessä on vertailuaikana jäänyt kiinni noin 2000 rattijuoppoa vuosittain.

 

Ilkka Koskimäki

Asukasmäärään suhteutettuna maakunnan synkimmät luvut ovat Forssassa, jossa rattijuoppoja paljastui 14,3 tuhatta asukasta kohden. Luku on neljänneksi korkein koko maassa.

Myös Riihimäellä (13,7), Janakkalassa (12,4) ja Jokioisilla (11,5) rattijuoppoja paljastui maakunnallisesti vertailtuna keskiarvoa enemmän.

Kanta-Hämeen siisteimmät kunnat olivat Loppi (9,5), Hausjärvi (9,1) ja selvästi muista edukseen eronnut Hattula (7,7).

Melko suuret kuntakohtaiset erot johtuvat Koskimäen mukaan siitä, että poliisin muullakin toiminnalla on vaikuttavuutta rattijuopumustilastoihin.

– Suurin osa rattijuopoista jää lennosta kiinni järjestyspartioiden toiminnan seurauksena.

Janakkalassa poliisi on tavannut poikkeuksellisen paljon huumausaineita käyttäneitä kuljettajia, neljänneksi eniten koko maassa kunnan väkilukuun suhteutettuna. 2010-luvun alkuun nähden Janakkalassa huumausaineiden vaikutuksen alaisena kärähtäneiden kuskien määrä on kasvanut 184 prosenttia.

– Liikumme tietysti siellä, missä on ihmisiä ja missä tiedämme olevan esimerkiksi huumausainerikollisuutta. Forssassa ja myös Janakkalassa on poliisin ennestään tuntemia huumeiden käyttäjiä, jotka aiheuttavat myös liitännäisrikollisuutta.

 

Koskimäki kertoo, että huumausaineita nauttineiden kuljettajien osuus rattijuopoista kuitenkin romahti kesäkuukausina.

Vielä viime keväänä yli 40 prosenttia Hämeessä tavatuista rattijuopoista oli käyttänyt huumeita, pääasiassa kannabista ja amfetamiinia. Kesäkuukausina alkoholia juoneiden osuus kärähtäneistä kasvoi jopa 80 prosenttiin.

– Lämmin kesä varmaan vaikutti siihen, että alkoholia nauttineiden kuljettajien osuus kiinni jääneistä kasvoi.

Ilkka Koskimäki sanoo, että poliisi toimii riittävästi koko laitoksen alueella.

– Seurantamme mukaan meillä on vaikuttavuutta myös toiminta-alueemme reuna-alueilla. Myös liikennevalvontaa on kaikkialla. HäSa

 

Lähde: Artikkelin luvut perustuvat Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa vertaillaan poliisin vuosien 2016– tammi-heinäkuun 2018 tilastoja. Luvuissa on huomioitu sekä alkoholin että huumausaineiden vaikutuksen alaisena kiinni jääneet kuljettajat.

Tuoreimpia artikkeleita