Tulosaluejohtaja Merja Vainio on ollut mukana kehittelemässä sairaanhoitopiirien yhteistyötä. Hän uskoo, että siitä hyötyä niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin, jos uudistus suunnitella kunnolla.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaalayhteistyö tähtää yhteiseen yhtiöön tai osuuskuntaan

Hämeen Sanomat kertoi 8 tähden sairaalan valmistelusta jo huhtikuussa.

Ensin yhteinen alustayhtiö kehittämiseen, myöhemmin molempien palvelutuotanto yhteiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan. Tämä on Pirkanmaan (Pshp) ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien (Khshp) suunnitelma yhteistyön syventämisestä.

Khshp:n johtaja Hannu Juvonen ja Pshp:n johtaja Rauno Ihalainen korostavat, että nyt on perusteellisen maakunnallisen keskustelun aika.

– Sitä aiomme käydä monien eri tahojen kanssa tulevien kuukausien aikana.

Selvitystyön pohjalta sairaanhoitopiirien valtuustoille esitetään kesän korvalla ns. alustayhtiön perustamista. Se tarjoaisi pohjan vaiheittaiselle kehitystyölle.

 

Alustayhtiö valmistelee noin vuoteen 2023 mennessä osakeyhtiön tai osuuskunnan, jossa olisi kummankin sairaanhoitopiirin palvelujen tuotanto ja jolla olisi yhteinen johto.

Asia ei ole yksinkertainen, sillä tuolloin sairaanhoitopiirit ovat korvautuneet maakuntien liikelaitoksilla. Jos nimittäin sote-uudistus toteutuu.

Maakunta ja sote-uudistuksessa järjestäjä ja tuottaja erotetaan.

– Tätä valmistelua on tehty erityisesti erikoissairaanhoidon tuottamisen näkökulmasta. Tavoitteenamme on tarjota maakunnille palveluja nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin, linjaa hankkeen seurantaryhmää vetänyt Juvonen.

 

Alustayhtiön tekemän valmistelun pohjalta päätetään lopullisesta yhteistyön juridisesta muodosta.

Laatu- ja osaamisvaatimusten sekä kustannuspaineiden kasvaessa sekä väestön ikääntyessä erikoissairaanhoidon on tehtävä yhä laajempaa yhteistyötä.

Suunnittelussa on ollut mukana myös henkilöstön edustajia. Operatiivisen tulosalueen johtaja Merja Vainio Kanta-Hämeen keskussairaalasta sanoo, että yhteistyölle asetetaan isot toiveet.

– Uskon, että syvemmässä yhteistoiminnassa on mahdollista onnistua, kun se suunnitellaan kunnolla.

Asiakkaille siitä voi nopeallakin aikataululla olla hyötyä, jos esimerkiksi kohdunpoistoon tai muuhun toimenpiteeseen on pitkä jono Tampereella ja esimerkiksi Hämeenlinnassa lyhyt.

– Tuolloin voidaan tarjota hänelle nopeampaa hoitoon pääsyä siinä sairaalassa, jossa on lyhin jono.

 

Henkilöstölle yhteinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia tehtäväkiertoon.

– Hämeenlinnasta voi siirtyä Tampereelle tai päinvastoin. On aina hyötyä nähdä ja oppia, miten muualla asiat hoidetaan.

Myös kandikoulutusta voi olla tarjolla Hämeenlinnaan isommassa määrin ainakin siinä vaiheessa, kun uusi sairaala valmistuu.

Sitä Merja Vainio toivoo, ettei syvempi yhteistyö merkitse pienemmän toimijan kohdalla hyvistä hoitokäytännöistä luopumista.

– Tietysti myös pienemmän ketteryys voi olla vaakalaudalla.

Ihalainen muistuttaa, että erikoissairaanhoitoon liittyvien julkisten hallintotehtävien hoitaminen on erikseen ratkaistava maakunnissa. Hän uskoo, että demokratiakysymyksetkin pystytään ratkomaan.

– Varsinkin osuuskunnassa, mutta myös osakeyhtiössä läpinäkyvyys on mahdollista järjestää.

 

Laatu- ja taloustavoitteet asetetaan sairaanhoitopiireissä korkealle.

– Yhteistyössä on kysymys ennen kaikkea syvällisestä palvelu- ja tuotantoketjujen uudistamisesta sekä yhteisten järjestelmien rakentamisesta. Emme ole tekemässä perinteistä fuusiota, Juvonen korostaa.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa painottuvat yhä vahvemmin asiakasnäkökulma eli hoidon saatavuus, laatu, vaikuttavuus ja sujuva palvelu, mutta myös taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot.

 

Tays on ollut jo pitkään tuottavuuskehitykseltään paras yliopistosairaala ja Kanta-Hämeen keskussairaala omassa sarjassaan viime vuosien huippua.

– Yhdessä pyrimme tuottavuusloikkaan, joka vuoteen 2030 mennessä vastaa sote-uudistukselle asetettuihin taloudellisiinkin tavoitteisiin. Lähdemme myös siitä, että kokonaisuus vahvistaa merkittävästi osaavan henkilöstön ja potilaiden hakeutumista sairaaloihimme sekä vahvistaa lääketieteellistä tutkimustyötä, Ihalainen lisää.

Hän korostaa, että nykyiset 8 sairaalaa jatkavat toimintaansa. Niiden työnjakoa voidaan hioa tämänhetkisestä.

– Myös perusterveydenhuollon palvelujen integrointia tarkastellaan potilaan hoitoketjun, ei niinkään organisaation näkökulmasta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelutuotantojohtaja Petrus Kukkonen muistuttaa. HäSA

 

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 13.4.2018

Lukuja

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueella on n. 700 000 asukasta.

Khshp:llä on 3 ja Pshp:llä 5 sairaalaa.

Työntekijöitä yhteensä 10 400 kahdeksassa sairaalassa.

Sairaanhoitopiirien toimintakulut yhteensä ylittävät 1,1 miljardia euroa.

Toimintatuotot ovat lähes 1,2 miljardia.

Vuonna 2023 uusi, molempien omistama yhtiö tai osuuskunta voisi aloittaa toimintansa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on seurannut valmistelua, muttei toistaiseksi ole osallistunut siihen.

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhteishanke on pisimmällä.

Samansuuntainen viritelmä on kehitteillä Tyks-vetoisesti länsirannikolla.

Tähän mennessä suunnittelussa on ollut mukana noin 150 henkeä.

 

 

 

Tuoreimpia artikkeleita