Kanta-Häme

Kanta-Hämeen kannattaa olla aktiivinen

Kanta-Hämeen maakuntajohtajana aloittaa kuukauden kuluttua kokenut aluekehittäjä. Timo Reina toimi muutama vuosi sitten valtion aluehallintouudistuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Hän sanookin, että maakuntien edustajien kannattaa olla nykyisessä epävarmassa tilanteessa aktiivisia.

– On hyvä istua saman pöydän ääreen miettimään alueen yhteistä näkemystä. Olivatpa valtakunnalliset linjaukset millaiset tahansa, alueellisesta aktiivisuudesta tuskin on haittaa.

Esimerkiksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Hämeen liiton valmistelema maakunnallinen terveydenhuollon selvitys on varmasti hyödyllinen, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset linjaukset edelleen ovat ilmassa.

Reina antaa myös vinkin poliisihallinnon alalta. Sen sijaan, että keskitytään Hämeenlinnan ja Lahden väliseen kissanhännänvetoon, kannattaisi pohtia, mitä poliisihallinnon kokonaisuudesta olisi alueellistettavissa.

– Arpajais- ja asehallintoyksikkö on jo Riihimäellä. Täällä on tiloja, jotka mahdollistavat jonkin osakokonaisuuden alueellistamisen. Kanta-Häme on kuitenkin todella helposti saavutettavissa.

Asioita peräkkäin

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi juuri Timo Reinan kirjoittaman, aluehallinnon uudistamista käsittelevän kirjan Kahden tulen välissä. Siinä hän kertaa miten, hiljainen, suuri uudistus tehtiin, mutta ennakoi myös erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Hänen kokemuksensa mukaan uudistamisesta pitää olla järjestys.

– Vaikka suurissa asiakokonaisuuksissa kaikki liittyy kaikkeen, asioita pitää tehdä peräkkäin. Muuten ne puuroutuvat ja kriisiytyvät.

Reina ei itse sano tätä, mutta voisikohan nykyhallituksella olla jotain opiksi otettavaa aluehallinnon uudistamisesta.

– Ensin on syytä määritellä viranomaisten tehtävät, sitten rakenteet ja viimeiseksi aluejaot.

Reina toimi kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) erityisavustajana, kun Paras-hanketta aikoinaan vietiin eteenpäin.

Unelmatyö

Kanta-Hämettä Timo Reina on tähän asti kiertänyt. Hän on työskennellyt niin Tampereella, pääkaupunkiseudulla kuin Lahdessakin, jossa hänen nykyinen työpaikkansa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara sijaitsee.

– Perheellämme on kesäpaikka Hämeenkoskella, joka on ihan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla.

Hän pitää pestiään Kanta-Hämeen maakuntajohtajana unelmatyönä.

– Olen tehnyt työtä pitkään aluekehityksen piirissä ja kunnallishallinto on minulle tuttua. Olen toiminut myös kunnallisissa luottamustehtävissä. Vuosien mittaan on syntynyt paljon verkostoja, joita maakuntajohtajan työssä voi hyödyntää.

Hän kuitenkin myöntää, että paljon on opittavaakin.

– Maakuntajohtaja ja kokenut aikuiskasvattaja Juhani Honka on ollut todella suureksi avuksi, Reina kiittelee.

Hän kuvailee, että uusi työ on vähän kuin hääpuku.

– Vähän uutta, vähän vanhaa ja jotain sinistä. Se sininen on tietysti Vanajavesi.

Neljän tuulen maakunta

Kanta-Hämettä Timo Reina pitää neljän tuulen maakuntana.

– Yhteistyötä on tehty ja syytäkin tehdä kaikkiin suuntiin. Paitsi HHT-akselilla etelän ja pohjoisen suuntaan, Lounais-Hämeellä on tiiviit yhteydet Varsinais-Suomeen ja myös Päijät-Hämeen kanssa on paljon yhteistä jo pelkästään siksi, että kuulumme samaan vaalipiiriin.

Reina pitää tätä maakunnan vahvuutena. Tosin se, että on lähellä kaikkia, voi myös jättää väliinputoajaksi.

– Lähitulevaisuudessa niin Kanta- kuin Päijät-Hämeessä kannattaa seurata tarkkaan metropolihallinnon ratkaisuja. Jos aluerajaus on pienempi kuin Uudenmaan liiton alue, on mielenkiintoista, minne rajauksen ulkopuolelle jäävä alue suuntautuu?

Mitään syytä hötkyilyyn ei Reinan mielestä kuitenkaan ole. (HäSa)