Kanta-Häme Hämeenlinna

Kanta-Hämeen keskussairaalan videovastaanotoilla noin 200 käyttäjää viikossa – Vastaanottoja jatketaan myös koronan jälkeen

Etänä tehtäviä vastaanottoja on kokeiltu esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrisella osastolla. Videovastaanottoja jatketaan myös tilanteen normalisoiduttua.
Projektiylilääkäri Paula Turunen (vas.), digi-projektipäällikkö Reetta Mathier ja projektipäällikkö Harri Heinonen Kanta-Hämeen keskussairaalasta ovat olleet mukana kehittämässä kaksi kuukautta sitten alkanutta videovastaanottoprojektia. Kuva: Pekka Rautiainen
Projektiylilääkäri Paula Turunen (vas.), digi-projektipäällikkö Reetta Mathier ja projektipäällikkö Harri Heinonen Kanta-Hämeen keskussairaalasta ovat olleet mukana kehittämässä kaksi kuukautta sitten alkanutta videovastaanottoprojektia. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on käytetty huhtikuun alusta lähtien videovastaanottoja helpottamaan terveydenhuollon raskasta kuormaa. Videovastaanottoja on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

– Ensimmäiset kaksi viikkoa vastaanottoja tehtiin puhelimella. Siinä kontakti voi kuitenkin jäädä ohueksi. Ihmistä ei pysty silloin lukemaan yhtä hyvin, kertoo projektiylilääkäri Paula Turunen.

Suurin osa videovastaanotoista on tehty psykiatrian poliklinikoilla. Turusen mukaan etenkin siellä terveydenhuollon ammattilaiset ovat kehuneet videon välityksellä toteutettuja tapaamisia. Ihmisen äänestä ei esimerkiksi voi tulkita kaikkea.

Myös asiakkaat ovat kiittäneet uutta mahdollisuutta tapaamisille.

– Osa asiakkaista on pitänyt siitä, että paikan päälle ei ole pakko tulla. Se säästää aikaa ja rahaa monilta, digi-projektipäällikkö Reetta Mathier toteaa.

Huhti-toukokuun aikana videovastaanottojen määrä toteutuneista vastaanotoista oli psykiatrian tulosalueella noin 7 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 200:aa videovastaanottoa viikossa.

Potilaat halusivat etävastaanoton

Mathierin mukaan videovastaanottoja oli suunniteltu jo ennen koronavirusta, mutta lopullisen sysäyksen projekti sai asiakkailta.

– Aktiiviset potilaat alkoivat koronaviruksen levittyä kysellä videovastaanoton perään.

Tarve videovastaanotoille syntyi esimerkiksi siitä, että osa terveydenhuollon asiakkaista eli karanteenissa. Palvelusta on tarkoitus tulla pysyvä mahdollisuus tapaamisten toteuttamiselle.

Kaikkiin tilanteisiin palvelu ei kuitenkaan sovi.

– On aina ammattilaisen vastuulla päättää, käytetäänkö videovastaanottoa vai ei. Esimerkiksi päätökset ihmisen vapauden rajoittamisesta on aina tehtävä paikan päällä, Turunen mainitsee.

Projektiylilääkäri Paula Turusen (vas.) ja digi-projektipäällikkö Reetta Mathierin mukaan tulevaisuudessa Kanta-Hämeen sairaalassa voidaan pitää jopa 100 videovastaanottoa päivässä. Kuva: Pekka Rautiainen

Lisäksi oman haasteensa videovastaanottoihin tuo tekniikka.

– Joillain asiakkaista on uusimmat laitteet, mutta osalla voi olla esimerkiksi 15 vuotta vanha läppäri, Mathier toteaa.

Siksi videovastaanotot ovat ainoastaan vaihtoehto samassa tilassa tapahtuville tapaamisille.

– Välttämättä tämä ei sovi kaikille ammattilaisille tai asiakkaille. Kyseessä on vain täydentävä toiminto ja mahdollisuus kasvokkain tapahtuviin tapaamisiin säilyy. Siksi en näe, että hoidon laatu vaarantuisi, Turunen kertoo.

Tapaamisaikoja perutaan vähemmän

Yksi palvelun hyvistä puolista on ollut käyttämättä jätettyjen vastaanottoaikojen vähentyminen.

– Normaalisti ajoista perutaan noin 15–20 prosenttia. Videovastaanotoista perutaan vain 5 prosenttia, Turunen avaa.

Syynä voi esimerkiksi olla ohjeistus, jonka mukaan asiakkaalle soitetaan perään, ellei heitä näy videovastaanotolla sovittuna aikana. Tätä käytäntöä ei harjoiteta normaaleissa vastaanotoissa.

 


”Normaalisti ajoista perutaan noin 15–20 prosenttia. Videovastaanotoista perutaan vain 5 prosenttia.”


 

– Se ettei paikalle tarvitse tulla, voi vaikuttaa myös peruutusten vähentyneeseen määrään. Osalle voi olla helpompi puhua vaikeista asioista turvallisissa kotioloissa, kuin vieraassa paikassa, Mathier toteaa.

– Psykiatrian potilailla voi olla esimerkiksi ahdistuneisuutta, joka estää kotoa lähtemisen, Turunen lisää.

Projektipäällikkö Harri Heinosen mukaan palvelulle on selkeästi löytynyt oma käyttäjäkunta.

– Palvelun suosio kasvaa varmasti, kun asiakkaat tulevat enemmän tietoisiksi sen mahdollisuuksista.

Hänen mukaansa palvelu on vielä alkutekijöissä. Esimerkiksi käytettävyyttä on tarkoitus helpottaa niin asiakkaiden kuin henkilökunnan kannalta.

Uuden tekniikan käyttöönotto saa myös aina aikaan vastustusta.

– Aluksi ehkä vähän vastustettiin tällaista palvelua, mutta se on todettu käytön myötä hyväksi. Moni terveysalan ammattilainen on tottunut omiin rutiineihinsa. Kun joutuukin tekemään toisella tavalla, voi se aluksi olla haastavaa, Turunen toteaa.

Hän painottaakin hoitohenkilökunnalle, että järjestelmä kannattaa oppia nyt, sillä se on tullut jäädäkseen.HäSa

Juttua korjattu 28.5.2020 10.50. Korjattu suurin osa videovastaanotoista tehdyiksi psykiatrian poliklinikoilla ja tarkennettu videovastaanottojen määrää toteutuneista vastaanotoista tarkoittamaan psykiatrian tulosalueella toteutuneita videovastaanottoja.

Videovastaanotot

Videovastaanottoja saa tällä hetkellä erikseen pyytämällä, esimerkiksi soittamalla. Kehitteillä on myös helpompi tapa, joka sallisi mahdollisuuden varata videovastaanottoaika internetissä.

Vastaanottoja on suoritettu yksityishenkilöiden lisäksi etänä toimintaterapiaryhmille, pareille ja yhteistyössä esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa.

Tarkoitus on lisätä videovastaanottojen mahdollisuutta esimerkiksi uniapnean hoidossa käytettävien CPAP-laitteiden käyttöopetuksessa.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeen keskussairaalassa on noin 200 terveysalan ammattilaista koulutettu pitämään videovastaanottoja.

Päivän lehti

10.7.2020